Aapinen

Aapinen on edelleenkin asia, joka tulee useimmille mieleen ensimmäisestä luokasta, kouluun menosta ja lukemaan oppimisesta. Moni tunnistaa aapisensa vielä vuosienkin jälkeen ja muistelee hartaana vanhan aapiskirjansa kappaleita, jotka ovat jääneet sanasta sanaan mieleen.

Kukko kiekuu. Kiekuuko aapiskukko? Ei aapiskukko kiekua osaa. Oikea kukko sen kiekuu.

Ennen koulun aloittamista minulla oli sinikantinen AAPISKUKKO 1). Lukemaan opin kuitenkin vasta koulussa. Kirjan kannessa kukko pitelee avoinna olevaa kirjaa, jossa on teksti ”alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo”. Kirjan viimeisellä sivulla on Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen jälkeen kehyksissä isoin kirjaimin teksti ” oppia ikä kaikki”. Kirja kului koirankorville ja sivujakin siitä irtosi. Aikuisena ostin vuoden 1986 painoksen, jota olen lukenut lapsilleni. Juuri lukemaan oppinut lapsenlapseni lukee nyt sen helppolukuista tekstiä.

Auto satumaahan ajaa. Katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa Satumaasta. Ajetaanpas sisään A:sta.

Kun aloitin kansakoulun syyskuun alussa 1959 sain uuden, kiiltäväkantisen Kultaisen AAPISEN 2). Sen punaista kantta, jossa oli kultainen kukko, oli ihana sivellä. Kirjan kansilehtien kuvitukset ruokkivat mielikuvitustani. Äiti päällysti aapiseni hyllypaperilla. Eila, Anni, Liisa, Taneli, Antti ja Lassi seikkailivat kirjan sivuilla. Aapisessa oli nyt rasistisina pidetyt lorut intiaanista ja n-alkuisesta ihmisestä. Aapisen viimeisellä sivulla oli Lasten rukous isänmaan puolesta. Tämäkin aapinen kului minun, sisareni ja lasteni käsissä irtolehtipainokseksi. Hankin tilalle vuoden 1989 painoksen, joka takakannen mukaan on kotien suosituin aapinen, kymmenes painos!

Y-sukupolven aapiset

Kirjahyllyssämme on kolme kontaktimuovilla päällystettyä aapista. Syksyllä 1990 koulunsa aloittaneen esikoisen aapinen on AAPISKUKKO 3). Aapisen vihreässä kannessa on valkean, punahelttaisen kukon ympärillä ringissä neljä lasta ja orava, susi, jänis, siili, hiiri ja kissa. Lapset ovat Anni, Esa, Niina ja Ari. Syksyllä 1992 koulun aloittaneen keskimmäisen aapinen on AAPELI Aapinen 4).  Aapisen valkeassa kannessa neljä lasta on vihreän aarrearkun päällä istuvan Aapeli-haltijan ympärillä. Kirjan lasten nimet ovat Sasu, Olli, Anu, Assi, Tiina, Matti, Tytti ja Esa. Aapisen alkulehdellä selostetaan opettajalle ja vanhemmille, että aapisessa on paljon satua ja mielikuvitusta. Kirjan aihepiirien valinnalla on pyritty tukemaan lapsen tunne-elämän kehitystä. Nuorimmaiseni aloitti koulun syksyllä 1995. Hän sai AAPISEN, Satulakka, Viestivakka, Tietopakka 5). Aapisen turkoosisessa kannessa on tukevarunkoinen puu, jonka keltaoranssit lehdet ovat kirjaimia. Puun juurella istuvilla lapsilla, pojalla on sylissään kissa ja tytöllä A-kirjan kädessään.  Elli, Otto, Liinu, Aatu, Lulu ja Santtu ovat kirjan lapsia. Aapisen lopussa on 13 tylsännäköistä sivua tietoruutua eläimistä, puista, sienistä ja vihanneksista.

Ystävien aapinen on syksyllä 2024 koulunsa aloittaneen lapsenlapseni aapisen nimi 6). Sen keltaisella kannella keinuvat kirjassa seikkailevat Aamos-hirvi, Ulla -ilves ja Papu-hiiri. Aapisen ytimessä on tunne- ja vuorovaikutustaidot, toiminnallisuus ja monilukutaito. Aapisen tuotekehitykseen on vuosien varrella osallistunut yli sata opettajaa!

Aapiset ovat aikansa tuotteita. Lapsuudessani Suomi oli maatalousyhteiskunta. Uskonto ja isänmaallisuus olivat silloin tärkeitä. Y-sukupolven lapsia valistettiin luonnon merkitystä. Alfa-sukupolvelle opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Mutta tärkeintä on kuitenkin: Olkah oma kieli kaikista kaunehin, parahin ta kallehin. Elkyä konsana unohtakkua omua kieltä! Viena aapini s. 3. 7) Oma kieli, oma mieli!

 

 1)        Aarni Penttilä, 1. painos 1938

2)        Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, 1956

3)        Sakari Karppi, Markku Töllinen, Eila Mattila ja Tuula Raatikainen, kuvitus Tini Sauvo, 1990

4)        Tuire Harjola, Helena Linna, Paula Mäkipää, Leena Vuorensola, kuvitus ja taitto Maija Ranta, 1991

5)        Tuula Kallioniemi, Minna Katajamäki, Sinikka Raikunen, kuvitus Timo Kästämä, 1993

6)        Johanna Asplund, Arttu Hartikainen, Antti Ryhänen, Johanna Tamminen, Anneli Kanto, kuvitus Kiira Mukka ja Tiia Reijonen

7)        Pekka Zaikov, taiteilija Vladimir Lukkonen, 1992


Helena Lindgren

22.4.2025


 Takaisin tarinoihin