En ole oikein koskaan ollut kiinnostunut autoista ja autoilusta, mutta menin kuitenkin nuorena aikuisena autokouluun pienellä Pohjois-Karjalaisella paikkakunnalla. Jännitin jo valmiiksi outoon maailmaan tutustumista, mutta koulu taisi olla minulle tärkein koulu oman ammattini kannalta. Opin miten ei ainakaan opetustilanteessa pidä käyttäytyä. Autokoulun opettaja pysäytti auton äkkinäisesti ja rupesi huutamaan hermostuneena ja kasvot punaisena. Käsitin, että hän todella vihasi naisia ja minä olin vielä opettaja. En jättänyt koulua kesken niinkuin kuulin monien paikkakuntalaisten naisten tehneen, vaan suoritin jotenkin koulun ja ajokokeen. En ole koskaan välittänyt ajaa autoa, vaikka se olisi helpottanut monia asioita jokapäiväisessä elämässä. Minusta on myös todella vastenmielistä muistella koko asiaa.
Olin toiminut jo vuosia englanninopettajana eri koulumuodoissa, kun työkaverini Irjan innostamana tutustuin suggestopediseen opetusmenetelmään. Olin kyllä aikaisemminkin ollut tietoinen palautteen merkityksestä, mutta tutustuminen tähän menetelmään mullisti käsitykseni oppimisesta. Pyrkimyksenä on luoda ryhmässä lämmin ja välitön ilmapiiri, jossa opiskelijat rohkaistuvat käyttämään juuri oppimaansa kieltä vapautuneesti. Oppilaille annetun palautteen tarkoituksena on korostaa positiivisia asioita ja innostaa oppimaan uutta. Tehtävät pyritään laatimaan niin, että niissä saa käyttää leikillisyyttä ja luovuutta. Menetelmän kehittäjän bulgarialaisen Lozanovin mukaan se, että käytämme hyväksemme vain vähäistä osaa psyykkisistä voimavaroistamme, johtuu siitä, että ympäristön, sosiaalisten normien ehdollistava vaikutus rajoittaa kehitystämme jo lapsuudesta lähtien. On esimerkiksi tavallista, että opettelemme asioita pieninä annoksina. Lisäksi koulutusjärjestelmämme on juurruttanut vakavasti mieliimme, että tiedon hankkiminen on työlästä ja ikävystyttävää. Virheitä pyritään välttämään ja se rajoittaa toimintaamme. En noudattanut menetelmää työssäni yksityiskohtaisesti, mutta siihen tutustuminen kyllä vaikutti perusasennoitumiseen työhöni.
En tiedä, montako englanninkielistä sanaa oppilaani muistavat oppineensa tunneilla, mutta toivon, etteivät he ainakaan oppineet vihaamaan englannin kieltä ja kaikkea uuden opettelua. Nykyään kun maailmassa ei oikein pärjää, jos ei ole valmis opettelemaan jotakin uutta joka päivä.
Sisko
Rutanen
15.4.2023