”Mistä se pahainen pappi saarnaa kuin omasta itsestään”. Tämä sanonta tuli mieleeni kun ajattelin tätä omaa kirjoitustani.
Vuosi on alkanut jatkumona edelliseen vuoteen. Pysyttelen omissa oloissani ja yritän keksiä tekemistä pysyäkseni tolkuissani ja toimintakykyisenä. Onnekseni tyttäreni ovat huolehtineet minusta ja olen mukana perheiden arkisessa elämässä. Puhelin on verraton keksintö ystävien kanssa yhteydenpitoon
Ei ole tarvinnut olla yksinään. Joulun vietin toisen tyttäreni luona.
Päähuomion on vienyt lokakuussa sairastamani vyöruusu. Olen ollut aikaisemmin terve ja sairastuminen oli raastava kokemus. Kipu oli sietämätön enkä saanut nukutuksikaan. Vahvat lääkkeet tukkivat elintoiminnat ja ajatukset. Myöhemmin jatkuviin kipuihin sain kipulaastareita, jotka väsyttävät ja saavat olon sekavaksi. Kivut ovat vielä jatkuneet, varsinkin kainalossa tuntuu siltä kuin siellä olisi neulatyyny.
”Ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki...” sanotaan ja on seurassa tosi rasittava, siis minä tässä ja nyt. Anteeksi!
Koen, että tämä oli omakohtainen opetus älyämään millaista on olla todella sairas ja voimaton.Se oli hyvä muistutus kuolevaisuudesta. Opettaa olemaan kiitollinen, kun pysyy terveenä ja huolehtimaan itsestään entistä järkevämmin.
Havahduin joulukuussa siihen, kun lehdissä oli artikkeleita ja televisiossa runsaasti mainoksia vyöruusun hoidosta ja rokotuksista. Ihmettelin miksi en ollut niitä ennen huomannut. Sitten selvisi, että ei niitä ole aikaisemmin ollutkaan, sillä rokote oli vasta nyt tullut markkinoille. Kahden rokotteen hinta on noin satoja euroa. Ehkä hinta laskee käytön lisääntyessä.
Ajattelen olisinko mennyt rokotettavaksi ennen sairastumistani, jos se olisi ollut mahdollista. Luulen, että en olisi mennyt, mutta nyt olen valmis tämän sairastumiskokemuksen jälkeen menemään vyöruusurokotukseen.
Muuten luminen talvi pakkasineen on ollut hieno kokemus taas kerran.
Kyllä tämä tästä…….!
Kerttu Miettinen
tammikuussa 2022
Takaisin tarinoihin