Oodi sademetsälle


sademetsä vetistelee lämpimiä kyyneliä  

latvat kurkottavat elämänjanoisina kohti aurinkoa 

viidakon pohjan pimeydessä mätänevä haju  

märässä metsässä liehuvaturkkinen apina tuhlaa 

värikkäitä hedelmiä ja marjoja karikkeiseen maahan  

mäntymetsän jyhkeät puut seisovat ylpeinä  

aurinko värittää ruskean kaarnan oranssin väriseksi  

kuivalla kankaalla  neulasmetsä  

siellä muurahaisten moottoritiet  

kova liikenne ja ruuhkaa  

eivät mokomat välitä liikennesäännöistä    



Riitta Kärkkäinen
2025


Takaisin tarinoihin