Kahdeskymmenes elokuuta 2018 ruotsalainen koululainen Greta
Thunberg ajoi polkupyörällään itse askartelemansa kyltin kanssa Ruotsin
valtiopäivätalon eteen, istuutui pahvilaatikon päälle ja aloitti ilmastolakkoilun.
Hänen suunnitelmanaan oli istua samalla paikalla joka päivä kolmen viikon ajan
ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja. Tytön äiti, tunnettu oopperalaulaja Malena Ernman, oli muutaman päivän
kuluttua julkaisemassa yhdessä miehensä, näyttelijä Svante Thunbergin sekä
tyttäriensä Gretan ja Beaten kanssa kirjoittamansa kirjan Scener ur hjärtat (suom. Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä)
perheen kamppailusta tyttärien autismi- ja ADHD-diagnoosien kanssa.
Greta Thunberg on kertonut kuulleensa ensimmäistä kertaa
ilmastonmuutoksesta 8-vuotiaana. Hän sanoo nähneensä koulussa dokumentin
ilmastokriisistä ja järkyttynyt: ”Miksi
tästä ei puhuta, vaikka tämä on ainoa tärkeä asia? ”. Alakouluikäisenä
Thunberg vajosi masennukseen ja luopui 12-vuotiaana lihansyönnistä ja
lentämisestä sekä aloitti ostolakon. Kertomansa mukaan lopullisen sysäyksen lakkoliikkeen
käynnistämiseen 2018 antoi kesä, joka oli yksi mittaushistorian kuumimmista
Ruotsissa. Esikuvakseen vaikuttamistyössä hän mainitsee Rosa
Parksin, joka kieltäytyi
luovuttamasta paikkaansa valkoiselle miehelle bussissa Alabamassa vuonna 1955.
Jo vuonna 2015 joukko riippumattomia opiskelijoita oli
kutsunut koululaisia eri puolilta maailmaa olemaan poissa koulusta Pariisin
ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä, 30.10.2015. Ilmastolakko järjestettiin
yli sadassa maassa ja osallistujia oli yli 50 000. Lakkoliikkeellä oli
kolme vaatimusta: 100-prosenttisesti puhdas energia, fossiilisista
polttoaineista luopuminen ja ilmastonmuutosten takia pakolaiseksi joutuneiden
auttaminen.
Lakot laajenivat nopeasti. Suurimpia ilmastolakkoja
pidettiin 15. maaliskuuta 2019, jolloin niihin osallistui noin 1,4 miljoonaa
koululaista ja opiskelijaa 125 eri maassa, Suomessa koululaiset lakkoilivat ensimmäistä
kertaa Helsingissä
Eduskuntatalon
edessä 11. tammikuuta 2019.
Jo vuoden kuluttua siitä, kun Greta Thunberg oli aloittanut
ilmastolakkonsa Ruotsin valtiopäivätalon edessä, tämä autistinen tyttö piti
23.9.2019 irvistellen ja rumasti tunteikkaan puheensa YK:n ilmastokokouksessa.
”How dare you?”, kuinka te kehtaatte?
.
”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä puheillanne. Ja
silti olen yksi onnekkaista. Ihmisiä kärsii. Ihmisiä kuolee. Kokonaisia
ekosysteemejä romahtaa. Joukkosukupuutot ovat alkaneet, ja te pystytte puhumaan
vain rahasta ja haihattelemaan loputtomasta talouskasvusta. Kuinka te
kehtaatte?!”
Kaikki maailman poliittiset johtajat kuuntelivat
tätä lettipää tyttöä. Puheen kuulivat sadat miljoonat kansalaiset. Jonkun mielestä
puhe oli historiallinen, mahdollinen käännekohta, verrattavissa Mahatma Gandhin, Nelson Mandelan tai Martin Luther Kingin puheisiin.
Kiivaimmat Thunbergin vastustajat tuntuvat olevan kitkeriä
vanhoja miehiä, jotka eivät todennäköisesti näe omana elinaikanaan
ilmastonmuutoksen rajuimpia vaikutuksia, Heidän mielestään julkisuuden puhetila
on varattu miehille – vanhoille miehille. Sen sijaan Greta Thunberg ja hänen
ikätoverinsa joutuvat elämään niiden läpi. Taistelu näyttää olevan suureksi
osaksi sukupolvien välinen.
”Millä oikeudella
tyttö puhuu? Ettäs kehtaa!" "Millä
oikeudella tämä 16-vuotias tyttö vaatii..." "Miksi hänet on päästetty tuonne tuollaisia höpöttämään".
Trump tölväisi Thunbergiä "onnelliseksi tytöksi, joka katsoo eteenpäin
valoisaan ja mahtavaan tulevaisuuteen", ja Putin kutsui Gretaa ”tietämättömäksi teiniksi”. "Tuon asperger-pennun pitäisi olla koulussa
oppimassa lukemaan ja laskemaan".
Vastustajien joukossa ja keltaisessa lehdistössä on tarve löytää
hänen taustaltaan hämäryyttä ja kytköksiä. Hänen puhtautensa ja
riippumattomuutensa halutaan kyseenalaistaa. Mm. Angela Merkel
on epäillyt ilmastoprotestien olevan ulkopuolisen vaikuttajan käynnistämiä ja
lietsomia.
Kun Unkarin valtiollisen median tiedottajat velvoitettiin
hankkimaan erityisen luvan uutisoidakseen mm. ilmastonmuutoksesta ja Greta
Thunbergista, tämä tviittasi sanoen, että
”tällaisia listoja ei pitäisi olla
olemassakaan, mutta kun sellaiselle oli päätynyt, se pitänee ottaa
kunnianosoituksena”. Vastaavasti ruotsalainen Despotz Records julkaisi
Molluskin biisin How Dare You
-sinkkuna ja nimesi musiikkityylin green metaliksi. Kaikki sinkun tuotot
menevät lyhentämättöminä Greenpeacelle.
Thunbergin YK:n puheen ydin oli tutkitusti tunteisiin vetoava: pelko,
suuttumus ja empatia, mutta se sisälsi myös tutkittua tietoa: ”Tiede on ollut kristallinkirkasta yli 30
vuoden ajan”.
”Te petätte
meidät, mutta nuoret ovat alkaneet ymmärtää petturuutenne. Kaikkien tulevien
sukupolvien silmät kohdistuvat teihin. Ja jos te päätätte pettää meidät, minä
sanon, että emme anna teille ikinä anteeksi. Me emme päästä teitä kuin koira
veräjästä. Juuri täällä, juuri nyt, on hetki kun vedämme rajan. Maailma alkaa
herätä ja muutos on tulossa. Halusittepa te sitä tai ette. Kiitos”.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Korona-virus on ilmastoaktivistien
puolella. Se on pysäyttänyt tehtaita ja jarruttanut liikennettä niin, että Pekingissäkin
näkyy jo sinistä taivasta.
Greta Thunbergin maailmanvalloitus jatkuu. EU-komissio
kutsui hänet äskettäin istuntoonsa alustamaan keskustelua ilmastotoimista.
"Joka noin heti kunnian saavuttaa, mihin ehtii vielä,
jos elää saa?"
Lähteet:
Hirvasnoro, Kai (suomennos) 2019: ”Kuinka te kehtaatte?” – Näin puhui Greta Thunberghttps://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4141726-kuinka-te-kehtaatte-nain-puhui-greta-thunberg Juntti, Pekka 2019: Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunberg jaksaa, https://yle.fi/uutiset/3-10986825
Juuti, Mikko 2019: Greta Thunbergin YK-puheesta tehtiin death metal -versio, https://www.is.fi/musiikki/art-2000006259120.html
Lahtinen, Anu 2006: Skandaali
Nykänen, Valtteri 2019: Trump ivasi Greta Thunbergin voimakasta ilmastopuhetta: "Vaikuttaa hyvin onnelliselta tytöltä", https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/trump-ivasi-greta-thunbergin-voimakasta-ilmastopuhetta-vaikuttaa-hyvin-onnelliselta-tytolta/7560828#gs.yypdht
Paananen, Karoliina 2019: Greta, 16, alkoi pitää koululakkoja ilmastonmuutoksen vuoksi ja hänestä tuli kuuluisa ympäri maailmaa – näin koko perheen elämä on muuttunut, https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006024628.html
Runeberg Johan Ludvig 1883, Wilhelm von Swerin, Vänrikki Stoolin tarinat
Seuri Olli 2020: Algoritmien kuninkaallinen, Suomen Kuvalehti 8