Karanteeniin
tuo lohtua keväinen hellivä aurinko joka riisuu poissaolonaamarit ihmisten
kasvoilta ja tuo hymyn mukanaan. Seniori, riskiryhmäläinen on normaalilla
lenkillään. Nämä sivukujat ovat mukavia. Ei tarvitse väistellä koska ketään ei
yleensä tule vastaan.
Seniori
on saapunut rantatielle. Hän pysähtyy lepuuttamaan jalkojaan tyhjälle penkille.
Taskusta löytyy juomapullo ja pari voileipää. Hän nauttii silminnähden
olostaan. Vilkas keskustelu tulee esiin ensimmäisenä ja kohta vaappuu näkyviin
pari naista. Ladyt tuntuvat keskustelevan vanhusten huijareista:
–
Kuvittele! Nämä valepoliisit soittelevat ja pyytävät kuvaamaan
tunnuslukukortit.
– On
niillä mielikuvitusta! Jatkuvasti joku lankeaa niiden ansaan…
Seniori
pyörittelee päätään mutustellessaan voileipäänsä. Naiset katoavat isomman tien
suuntaan. Kaipa sinne on mentävä väistelemään vastaantulijoita, pohtii mies
suuremmin pelkäämättä näkymätöntä uhkaa ja laittaa reippaasti tossua toisen
eteen.
Naiset
ovat lontineet kauppakeskuksen kohdalle. Seniori huomaa heidän keskustelevan maskipäisen
miehen kanssa. Hänestä näyttää aivan kuin naiset pyörittelivät päätään. Kohta ladyt
jatkavat vaappuvaa matkaansa. Maskipäinen jää onnettomana seisomaan, hän luo
katseensa lähestyvään senioriin ja tervehtii kysymällä:
–
Taidat olla hyväkuntoinen!
– Joo! Aika
hyvä, seniori vastaa ja katsoo ihmetelleen kysyjään.
Maskipäinen
alkaa kertoa sairauksistaan. Seniorista tuntuu, että edessä on elävä
lääkärikirjan kaikkien sairauksien kokoelma. Sitten maskipäinen saa kysyttyä:
–
Oletko uskaltanut käydä kaupassa?
Seniori
on hieman ihmeissään kysymyksestä, hän nyökkää myöntävästi.
–
Kuule! Käytkö ostamassa minulle? En uskalla mennä itse. Tässä on lista
ostoksista ja pankkikortti. Tunnusluku on kauppalistan toisella puolen. Käytkö?
Seniori
empii hetken. Häntä säälittää maskipäinen, kauppalista ja pankkikortti
siirtyvät kädestä toiseen. Avunpyytäjä jää seisomaan turvaetäisyyden päähän
kaupan ovesta.
Myymälässä
seniori pohtii, että on se kumma, kun ihmiset ihan oma-aloitteisesti
tarjoutuvat huijattaviksi. Antavat pankkikortin tunnuslukuineen kadulla
tuntemattomalle. Tähän ei tarvita valepoliiseja… Taitaa olla viisainta kun en
kerro kotona. Tulee varma palaute, että mitä ihmettä menet sinne kauppaan hakemaan
taudin, tartutat sen minuun
No
jospa katsoisin että mitä tässä listassa lukeekaan: kaksi maitoa,
mustaviinimarjamehua, voita…
'
Keijo Karhunen