Olen
painajaismaisessa pyörityksessä. Työpaikalla ei suju mikään.. Kaikki asiat
vyöryvät päälleni. On mahdoton kiire.. Ihmiset ryntäilevät edestakaisin ja
kysyvät kuka mitäkin ja heitä on opastettava. Pitäisi olla kahdessa paikassa
yhtä aikaa ja tehdä monta asiaa nopeasti. Olen myöhässä. Mikään ei suju,
tarvikkeet loppuvat kesken kaiken. Puhelin soi. Avaimet ovat hukassa.On tukalan
kuuma. Olen aivan epätoivoinen ja lamaantunut...
Sitten herään
tuskaisena, sydän hakkaa hätäisesti ja olen ihan hikinen. Vähitellen tajuan
että se kaikki olikin unta. Olen omassa
sängyssä, omassa kodissa. Ei ole mitään hätää. Olenhan eläkkeellä ja kaikki on
hyvin. Saan päättää mitä teen , milloin teen tai jätän tekemättä. Helpotus
hulahtaa ylitseni kuin lämmin aalto.
Jos en ihan riemusta
kiljunut, enkä ylistyslaulua laulanut , niin ainakin hyräilin onnellisena ja
aloitin aamuaskareeni.
Olen onnellinen
eläkeläinen.