Olin aina suhtautunut Israel-matkailuun epäluuloisesti. Minulla oli uskovainen täti, joka oli Israel-fanaatikko. Siellä kaikki oli hyvää ja oikeata. Vaikka matkustelimme paljon, Israel ei ollut kuulunut matkaohjelmaamme.
Sitten meille tarjottiin peruutuspaikkaa kahden piispan
johtamalle pappien opintomatkalle Israeliin ja Jordaniaan kesällä 1999. Koska
tällaista tilaisuutta ei tulisi toista kertaa, päätimme lähteä mukaan.
Luin koko talven ennen matkaa Raamatun historiaa ja se
osoittautuikin viisaaksi. Oli hienoa nähdä historialliset paikat omin silmin,
kun tunsi jonkin verran niiden taustaa. Kun istuimme bussissa ajaen halki Negevin
autiomaan, näin silmissäni Israelin kansan vaeltamassa samaa tietä 3000 vuotta
sitten paetessaan Egyptistä. Hekin katselivat kaunista erämaata, okrankeltaisia
hiekkadyynejä ja kirkkaansinistä taivasta.
Ajoimme pitkin Kuninkaantietä, 8000 vuotta vanhaa kauppatietä,
joka kulki Egyptistä Persiaan ja aina Kiinaan asti. Samaa tietä vaelsivat
ristiretkeläisetkin 1000-luvulla ja ryöstivät paikallisia asukkaita. Eräskin
ristiretkeläislinnoituksen päällikkö pudotteli muureilta alas muslimivankejaan.
Pitiväthän he niin somaa ääntä alas pudotessaan… Tänään tiellä jyräävät
jordanialaisrekat tavaralastissa.
Pääsimme suomalaisen professorin Jaakko Frösenin
laboratorioon Ammanissa, jossa hän availee Petrasta ja Qumranin luolasta vuonna
1947 löytyneitä hiiltyneitä paperikääröjä. Niiden joukosta paljastui kaikki Vanhan
testamentin kirjat vuosilta 50 - 100 jKr, kun edelliset löydöt olivat vuodelta
900 jKr.
Israelissa kuljimme Jeesuksen synnyinseudulla Galileassa,
istuimme Autuuden vuorella ja kuulimme Vuorisaarnasta: ”Autuaita ne, jotka
toisia armahtavat, sillä heidät armahdetaan.” Genesaretinjärven rannalla näimme
silmissämme Jeesuksen iltanuotiolla hiillostamassa kalaa opetuslapsilleen ja
sanomassa Pietarille: ”Kaitse minun lampaitani.” Näin Pietarista tuli
ensimmäinen paavi.
Jerusalemissa Via Dolorosalla kuljimme Jeesuksen kärsimystien
ristille. Meitä häiritsi kapean kujan markkinahulina, kauppiaiden huudot ja väentungos.
Kunnes oppaamme kertoi, että kuja oli ollut samanlainen jo 2000 vuotta sitten.
Kauppiaat ja kansa katsoivat, että taas yhtä rikollista viedään tuomittavaksi…
Historia on Lähi-idässä läsnä kaikkialla. Joka puolella on
raunioita ja nähtävyyksiä. Tell-kumpujen, raunio-kukkuloiden sisältämistä
historian aarteista vain 10 % on pystytty kaivamaan esiin. Jeesuksenaikaiset
rakennelmat ovat kaikki monta metriä nykyistä maanpintaa alempana.
Israeliin tultuani tunsin saapuneeni länsimaisen historian
alkukotiin. Täällä kaikki oli 1000 – 6000 vuotta vanhaa. Lepikon torppa alkoi
tuntua sangen nuorelta tähän verrattuna! Matkasta tuli meille molemmille
elämys, joka kannatteli monta vuotta. Palestiinassa tunsin todeksi sanat: ”Sinun
Jumalasi on ikiaikojen Jumala ja sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret”. Seisoessani Nebo-vuoren huipulla, josta Herra
näytti Moosekselle Kanaanin maan, luvatun maan, puhkesi esiin alla oleva runo:
KANAANIN MAAN ETSIJÄ
Tämän maan minä sinulle annan
asua ja elää
kyntää ja rakastaa
kehdosta hautaan.
Tämä on se luvattu maa
palanen elämää
rahtunen aikaa
minulle annettu.
Tämä on se luvattu elämä
tässä ja nyt
ottaa tai jättää
löytää tai kadottaa.
Marketta
Isotalo, Kirjoitettu
Nebo-vuorella 1999
Marketta Isotalo
2024