En jaksa enää tätä valhetta



Mummoni oli tietäjä, hän hallitsi sen lääketieteen johon eivät kouluja käyneet lääkärit usko.  Mummoa saan oikeastaan syyttää siitä kierteestä johon jouduin! Hän opetti minut keittelemään
luonnon antimista mitä ihmeellisimpiä tököttejä. Kieltämättä ne paransivat paremmin kuin penisil-
liinit ja muut mysiinit. Jos olisin tyytynyt vain parantamaan sairauksia, niin nyt olisin tyytyväinen. 

     Hirvimetsällä päätin kerran kokeilla kehittämääni nopeusominaisuutta lisäävää tököttiä naapurin iäkkääseen koiraan. Uskomaton teho. Koiravanhus juoksi mahdottomalla nopeudella ja teholla ja
haukkui innolla hirvet tähtäimen eteen. Vielä kotona se pinkoi ihan huvikseen pari tuntia talon
ympäri.

     Seuraavaksi kokeilin samaisella tökötillä toisen naapurin huonosti menestyvää ravuria.  Annoin hepalle leipäpalan sisällä olleen pillerin. Ravurin kertoimet olivat 17002. Harmittaa kun en pelannut
totoa, olisin tullut rikkaaksi.  

     Entisen DDR urheilupomot pääsivät jäljilleni ja minut kutsuttiin urheilulääketieteen erityisasian-tuntijaksi. Tätä ihmettelin koska minulla ei ollut mitään alan koulutusta. Palkka oli hyvä ja jokaisesta kultamitallista sain vielä bonukset. Mikäpä siinä! Mukavahan niitä keitoksia oli keitellä. Tutustuin
niihin dopingaineisiin joista hölmömmät urheilijat jäivät kiinni. Analysoin ja tein vertailuja. Halusin varmistaa ettei minun kehittämillä aineilla kukaan käryä.

     Maineeni kiiri ja minut kutsuttiin Neuvostoliittoon. Auliisti opastin heidän urheilijoita parempiin saavutuksiin. Palkka juoksi ja bonukset hipoivat taivaita. Pelkästään Soulin olympialaisista lääkitse-
mäni urheilijat toivat NL ja DDR:n väreissä 58 kultaa 48 hopeaa ja 36 pronssia.  Melkoinen saavutus
ja pankkitili DDR:ssä kasvoi pullataikinan tavoin. 

     Sitten kävi hieman köpelösti. Mahtivaltiot romahtivat ja olin melkein puilla paljailla. Itämarkkoja kukaan ei vaihtanut länsivaluuttaan. Onneksi tunsin Kari-Pekka Kyrön. Tarjosin hänelle tietämystäni
ja menestystä alkoi tulla. Voin vakuuttaa, että minun lääkkeillä tuli kultaa ja kunniaa. Valitettavasti ei kuitenkaan kovin paljon rahaa.

     Kehittelin jo DDR vuosinani aineen joka poistaa lihaksista maitohapon sekä voiteen joka
rentouttaa lihakset. Voiteen tein kalanmaksaöljystä, pajunkuori-, suopursu-, suomuta- ja pihlajanmarja-
uutteesta sekä kiinalaisesta 皇帝妃的尿 aineesta. Voide levitetään urheilijan ihoille ja laitetaan 
tiivis kumipuku päälle. Toimii oikein hyvin, mutta haittaavana tekijänä on haju. Kokeilin ainetta 
ensimmäisen kerran yhdelle naishiihtäjä AKS:lle. Aamulla hän valitti, ettei kukaan halua tulla samaan 
aamiaispöytään ja huonekumppani oli muuttanut kesken yön toiseen huoneeseen.
 
Lahden MM-hiihdot 2001 pitivät olla menestys. Norja selätti meidät 6 – 0. Käskin Kyröä, ettei 
myrkkyjeni lisäksi saa käyttää mitään muuta. Nesteyskin on tehtävä vasta testaamisen jälkeen. Nämä
hölmöt menivät tiputtelemaan Hemohessiä suoneen. Se oli sitten siinä, se homma.
 
     Tämä viimeisin pesti korpeaa minua! On katseltava miten sini-puna-valkoiset värit jylläävät hiihtoladulla. Ilman keitoksiani johaugit ja klæbot eivät kahmisi palkintopöytiä puhtaaksi. 

     Jo DDR aikanani kehittämä maitohapon poistaja on hyvin tehokas, mutta tämä nykyinen oikein räjäyttää hapot taivaalle. Huomasin jo nuoruudessa, että hiljaisella tulella vuorokauden keitetty ja uutteeksi valmistettu poronmaito on erittäin tehokas. Kun siihen liitetään käsiteltyä tattarijauhoa,
uutettua nokkosta, karpalon juuria, sekä valittuja yrttejä. Keitokseen lisätään vielä kahta kiinalaista ainetta:
北京 ja 護照警察出汗, urheilija jaksaa ja menee kovaa.

     Kaikella on rajansa. En tule toimeen omantuntoni kanssa. Rehelliset urheilijat kuten USA:laiset eivät pärjää puhtain keinoin. Taidan tehdä paljastuksen ja kirjoittaa kirjan jossa paljastan ketkä kaikki ovat menestyneet keitoksillani. Tätä harkitsen vakavasti, kunhan ensin olen vastannut kiinalaisten sekä amerikkalaisten yhteydenottopyyntöihin. Ruotsiin en mene millään hinnalla.
                                                                         
Keijo Karhunen
25.10.2019



Takaisin