Purolan emäntä, jota sanoin Tätiksi otti minut mukaansa kinkereihin. Ihmisiä istui kylki kyljessä tuvan pitkillä penkeillä. Papilla oli mustat vaatteet ja kaulassa vitivalkoiset liperit. Rippikouluun tulevien tyttöjen ja poikien kuulustelun jälkeen pappi pyysi lapsia esittämään jotain. Täti supatti minulle, että minun piti mennä papin pöydän ääreen ja esittää iltalukuni. Yritin kysellä, minkätakia piti tehdä niin. Täti työnsi kädellään minua liikkeelle. Pappi kysyi pöytänsä takaa, kuka minä olen ja mitä minä haluaisin esittää. Käännyin onnettomana katsomaan Tätiin päin. Tämä nyökytteli hymyssä suin ja sanoi: ”se levolle lasken..”. Minä luin iltaluvun ja meinasin heti aamenen jälkeen lähteä pois. Pappi kiitti ja antoi reippaalle tytölle vihkosen, jonka Täti voisi lukea minulle. Juoksin Tätin syliin, itketti ja suututti.
Täti lauleli ”Pekka se viulua vingutteli...”. Pekka-niminen vanha mies oli lapiolla kaivamassa ojia talon pelloilla. Täti sanoi, että saisin Pekasta hyvän miehen itselleni. Minä sanoin, etten ota Pekkaa. Pekan työ jatkui viikkoja, Täti jatkoi lauleskelua. Sanoin, etten tykkää siitä laulusta enkä Pekasta. Täti jatkoi niin kauan, kunnes oikea tätini, Helmi huomasi miten vaikea Pekka-asia minulle oli ja tuli sovittelijaksi.
Olin jo koululainen, kun Täti otti minut mukaansa Iisalmeen. Meno sattui koulupäiväksi, mutta Täti sanoi pyytäneensä opettajalta luvan. Täti osti minulle oranssinvärisen penaalin. Kouluun ehdin iltapäiväksi, jolloin viimeiset harjoitukset äitienpäiväohjelmaa varten olivat meneillään. Opettaja ihmetteli, miksi tulin niin myöhään. Hän oli jo miettinyt, kuka hoitaisi minun osuuteni näytelmässä.
Opin kantapään kautta, että ihmisten puheisiin, tekoihin ja lupauksiin ei voinutkaan aina luottaa. Täti jätti oleellisen asian kertomatta, kiusasikin ja narrasi.
Nyt aikuisena arkipäivän uskonpuutetta on se, että en usko mainoksiin, innokkaisiin tavaroiden tai ihmelääkkeiden kauppiaisiin, jotka tarjoavat parhaita upouusia laitteita, ihania muotitavaroita, nuoruutta ja kauneutta, hyvää vointia ja terveyttä. Pitäisi olla valppaana, etteivät mainosten piiloviestit vaikuta ostopäätöksiin.
Usko hyvyyteen ja luottamukseen on kovasti koetuksella, kun seuraa maailmanmenoa. Päätöksiä tekevät ovat vaarassa muuttaa toimintaa omaksi edukseen ja joidenkin työ on päätoimisesti saada kaikki itselleen. Tuntematon taho kaappasi Vastaamon potilastiedot ja yrittää rikastua ihmisten hädällä. Joka puolella maapalloa ihmisiä harhautetaan, muutetaan tosiasioita, toimitaan oman edun mukaisesti ja pahimmissa tapauksissa yritetään eliminoida ”vaarallisena” pidettyjä henkilöitä. Yhtenä esimerkkinä aktivisti Navalnyi istuu parhaillaan venäläisessä vankilassa. Toiset ovat hänen puolellaan, toiset vastaan.
Onneksi ihmisistä, eläimistä ja luonnosta välittämistä on edelleen olemassa, vaikka osa ihmisistä sanookin sellaista ajattelua naiiviksi. Olin iloinen Nenä-päivän keräyslippaaseeni kilahtelevista kolikoista ja siitä että on ihmisiä, jotka uskovat hyvän mahdollisuuksiin.
Raili Miettinen
syksy 2021