Henriikka ja Helmi

 - Äet hyvä. Opettaja sano tännään koolussa, että ens kevväänä koolunloppupäevänä tulloo valokuvvooja ottamaan meistä kuvan. Antakee äet minulle lupa männä kuvvaan. Kuvvaan tulloo kaekki meijän luokan tytöt.

- Voe tokkiisa Helmi. Suathan sinä kuvvaan männä. En vuan tiijä mistä myö suahaan raha siihen.

- Opettaja sano, että luokan paras oppilas suap kuvan itelleen ilimaseks. Minä oon suana hyvät numerot kaekista kokkeista. Opettaja sano, että minulla on kaanis laaluiännii.

- Teijän opettaja on kyllä hyvä immeinen. Se antaa köyhännii lapselle hyvät numerot. Minulla eijjou lähettee opettajalle kermoo tae voeta tae muutakkaa, eij koprallistakaan. Jokos sinä Helmi saet käsjtyös valimiiks?

- Tarkotatteko työ sitä kampalaakkua?

- Sitä justiisa.

- Se alakaa olla viimeistä pistoa vailla valamis. Seuraavaks tehhään hantuukit.

- Sinä se out aena olluna käsistäämpiäsövä! Outko muistana illalla laettoo kiittimet iltarukkookseen?

- Oun tok. Joka ilta oun lukenna näen: Levolle laske, Luojani, armias ole suojani! Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi!

- Rukkoos onnii tarpeen levottomassa mualimassa. Tijjä miten meijän Suomen käyp ku keisarj joutu luopumaan vallasta mualiskuussa.  

 

Henriikan ja Helmin keskustelu on käyty syksyllä 1917. Henriikka oli syntynyt 15.11.1866, Helmi 24.2.1907.

Henriikka oli ennen Helmin syntymää ollut piikana isossa leppävirtalaisessa talossa ja tullut raskaaksi talon isännälle. Hän oli joutunut lähtemään talosta. Hän etsi syksyisin pestuumarkkinoilla itselleen uutta palveluspaikkaa seuraavaksi vuodeksi.

Helmi kävi neljä luokkaa Sarkamäen kansakoulua, joka oli perustettu vuonna 1899.

Venäjän keisari Nikolai II luopui vallastaan 15.3.1917. Suomi itsenäistyi 6.12.1917.

Helmi oli 28.7.1931 syntyneen äitini Sirkan äiti.

 

Helena Lindgren
27.2.2024

 


Takaisin tarinoihin