Isoäitini Meeri

 

1893-1933

Isoäiti Meeri,
ilmeesi on vakava,
isoisän lemmikki
kasvattilapsi rakastava.


Vauras talonpoikaistupa
tuoksuu ympärillä,
leipälapion kolahdukset
kuuluvat askareilla.

Kuusitoista kesäisenä
katsot tulevaisuuteen
luottavaisin silmin
kaikkeen uuteen.

Näet komean miehen
nuoren, innokkaan.
Rakkaus odottaa sinua
kutoo pilvilinnojaan.
                                                                                                                                                            

Onneksi et näe,
kuinka nuorena äitinä
raskas mielesi oireilee
uupuneina päivinä.

Et näe miehesi surua
lastesi pelkoa,
kun toivo paranemisesta
hiljaa alkaa hiipua.

Isoäiti Meeri,
kuolit nuorena, sait
lääkkeiden yliannostelua.


Tyttäriisi jäi
äidin mentävä aukko,
tabu, josta ei voinut puhua.

 

 

Meeri Marketta Isotalo
15.10.2024


Takaisin tarinoihin