Jokapäiväinen leipä

         Minulla on muutamia valokuvia, joissa äitini leipoo yhdessä naapurin emännän kans. Lapsuudessani leivontapäivä oli kerran viikossa. Kaikki perheessä tarvittava leipä ja pulla leivottiin kotona. Lämminleipä vietiin myös aina naapuriin. Kuvat on otettu myöhemmin, kun naapurukset vielä toteuttivat vanhaa perinnettä.

      Halot pirtin leivinuunin lämmittämistä varten haettiin sisälle jo edellisenä iltana rantteelta eli liiteristä. Entisajan ihmiset oppivat tuntemaan uuninsa ja tietämään, minkä verran puuta tarvittiin, että lämpöä riitti. Halkojen palamisen jälkeen hiilten annettiin olla vielä hetki uunissa. Siniset liekit kertoivat uunin siintymisestä. Hiilet vedettiin sitten uunista uunikoukulla ja arina luudittiin erityisellä uuniluudalla, jota käytettiin välillä sangossa, jossa oli uuninluutumavettä. Kansanperinteen mukaan syylät lähtee uuninluutimavedellä.

     Pirtissämme oli erityinen leivinpöytä, jossa oli käännettävä kansi. Kun leipätaikina oli sekoitettu ja nostatettu se jaettiin leipäreiksi, joista tehtiin valmiit leivät, jotka nostatettiin liinan alla. Sitten ne laitettiin uuniin paistumaan pitkävartisella puisella leipälapiolla. Paistuneet leivät  otettiin  uunista piekalla, joka oli kaitalapainen puinen leipälapio. Vastaleivotun leivän tuoksu täytti koko talon ja sen ajatteleminenkin saa veden kielelle. Naapurin leipä maistui erilaiselta.. Se oli mielestäni jotenkin hienompaa.

     Maistiaisia vaihdettiin myös pullasta. Me sanoimme sitä kumminkin nisuksi. Pullapitko eli palmikoitu vehnäpitko oli nisuletti. Kun olin alakouluiässä, leipomispäivä oli lauantai. Kouluahan oli silloin myös lauantaina ja muistan, kuinka lämmin pulla maistui herkulliselta kylmän maidon kans tultuani koulusta.

      Joskus tehtiin myös leipäjuustoa, jota nykyisin taidetaan kutsua Kainuun juustoksi. Se on ohueksi leiväksi muotoiltu tulen loisteessa paahdettu tuorejuusto,

     Usein leivottiin myös rieskaa.  Se valmistettiin ohrajauhoista ja paistettiin nostattamatta kuumassa uunissa.

 

 

Sisko Rutanen
23.9.2022

Takaisin tarinoihin