Katseita on monenlaisia. Niitä on eri
tilanteissa ja erilaisilla ihmisillä. Toisia on helppo lukea, kun toiset taas
ovat pokerinaamoja jotka osaavat peittää tunteensa.
Katseesta näkee ihmisen mielen liikkeet. Todella
hyvät näyttelijät pystyvät esittämään
tunteita silmillään lähikuvissakin hyvin uskottavasti, samoin petturit
ja huijarit.
Arkielämässäkin voi nähdä ihmisten katseista
paljon. Muistisairaan tai syvästi masentuneen ja surullisen ihmisen katse on
tyhjä. Siinä ei ole mitään elämää. Suuri pelko, ahdistus tai toivottomuus näkyy
myös katseesta. Yleensä suuret tunteet ovat sellaisia mitä ei pysty peittämään.
Sellaisia kuin viha, inho, halveksunta,
epäusko, rakkaus, riemu, ilo ja
onnellisuus. Se voi olla myös hallitseva, kirkas jopa loistava. Katse voi olla myös ilkikurinen, viekas,
terävä, älykäs, himokas,riisuva, laskelmoiva Lapset eivät osaa peittää
tunteitaan ja niinpä heistä näkee hyvin, mitä mielessä liikkuu, puuhuuko hän
totta, vai valehteleeko asiasta, jonka on
tehnyt väärin. Kun aikuisten katse väistää tai pälyilee, eikä hän katso
suoraan on huono merkki. Suoraan katsovaa pidetään luotettavana ja rehellisenä.
On paljon sanontoja esimerkiksi joku
"katsoi niin murhaavasti, että jos katse voisi tappaa makaisin nyt
kuolleena maassa". Joillakin ihmisillä on kotkan katse joka tuntuu näkevän
kaiken ja toisilla on hypnoottinen mielen valtaansa ottava katse. Jotkut taas
katsovat asioita "sormiensa läpi" kohtaamatta totuutta tai hyötyäkseen
asiasta. Sitten on olemassa sinisilmäisiä ihmisiä jotka uskovat mitä heille
kerrotaan näkemättä totuutta. Sitten joku voi hämmästyneenä tai asiaa
käsittämättä katsoa kuin " lehmä uutta porttia ". Yleensä kerrotaan
talon paikan katsomisesta, käsketään katsoa eteensä, omaa etuaan tai päältä
katsomista. Povaajat katsovat korteista. Ennen uskottiin että pahalla silmällä
katsominen toi paljon onnettomuutta jopa kuolemaa. Joku kertoo taas katsoneensa
kuolemaa silmästä silmään pelastuessaan tai tosipaikan tullessa totuutta.
Neuvotaan ettei ole "koiraa karvoihin katsomista". Sitten luin
jostain hauskan afrikkalaisen neuvon avioon aikovalle miehelle: "katso
kuttua kun ostat kilin". Tärkeitä asioita pitäisi katsoa
"kahdesti", että ei tarvitsi jälkeenpäin katua.
Nyt pääsiäisen aikaan oli Raamatusta luetuissa
teksteissä monesti käsky katsoa. Ylipapit sanoivat katuvalle Juudas
Iskariotille "Katso eteesi". Potus Pilatus yritti siirtää vastuun
kansalle sanomalla "Katso ihmistä".
Jeesus sanoi ristillä ennen kuolemaansa "Vaimo katso poikaasi"
ja Johannekselle "Katso äitisi" huolehtien näin äitinsä elämän
turvaamisen. Kirkkorukouksessa on sanat "Katso Jumalan Karitsa joka pois
ottaa maailman synnit". Käsketään katsoa myös taivaan lintuja ja kedon
kukkia ja jättää turha huolehtiminen.
Jollakin turistimatkalla opas neuvoi katsomaan,
kuinka maalauksissa katse tuntui seuraavan liikkuessamme eri puolille suurta
salia. Se tuntui ihmeelliseltä.
Asioita voi katsoa myös" monelta
kantilta". Usein saa katsoa mutta ei koskea.
On
sanottu että olemme aina Kaikkivaltiaan katseen alla uskoimme sitten sitä tai emme.
Kerttu Miettinen