Ekaluokkalainen
Susanna katselee onnellisena uutta vappumekkoaan. Se on keisarinkeltainen, mummi
ompeli varastojen kätköistä löytyneestä kankaanpalasesta. Ensin tyttö oli
hieman pahoillaan, sillä hän olisi halunnut signaalin vihreän leningin. Mummi
korjasi asian ja loihti mekon koristeeksi juuri oikean värisen rusetin.
Vappuviikon jokaisena päivänä koulusta
päästyään Susanna kokeilee mekkoaan ja katselee ikkunasta miten nurmi vihertää.
Tulisipa vappu nopeasti, niin ja tarpeeksi lämmintä ettei tarvitse laittaa
tyhmiä lämpimiä päälle. Mekko pääsee takaisin komeron kätköihin ennen äidin ja
isän kotiin saapumista.
Susanna hyppää töistä tulevan isän syliin
ja supattaa hänelle jotain. Isä purskahtaa hyväntahtoiseen nauruun:
–
Joo pidetään vaan, sanoo isä.
– Mitä se isä taas menee
lupailemaan, sanoo äiti ja kolistelee tiskialtaassa astioita?
–
Se on isän ja minun salaisuus. Se selviää vappuna. Saanko niin monta kuin
haluan?
–
Saat. Ensin käydään vappuna syömässä hernekeittoa mummin luona.
Vappupäivä valkenee kauniina ja harvinaisen
lämpimänä. Susanna nousee aikaisin ylös ja yrittää olla hiljaa ettei vanhemmat
herää. Tyttö pukee vappumekon päälleen ja tekee itselleen aamupalaa. Maitolasi
ei pysy kädessä vaan kaatuu pöydälle ja maito valuu uudelle mekolle.
Isä herää Susannan itkuun ja tulee
keittiöön. Yhdessä he menevät kylpyhuoneeseen häätämään maitoläikkää.
Hiustenkuivaaja lähettää kosteuden tiehensä ja kohta silitysrauta viimeistelee
mekon vappukuntoon.
Mummin hernekeitto kuuluu vapun
traditioihin. Lieden lämpimässä on muhimassa suuri kattilallinen keittoa.
Susannaa polttelee isän lupaus ja hän syö vain pienen annoksen. Mummi
ihmettelee, että miten normaalisti herkkuna uppoava soppa ei nyt maistu. Sitten
Susanna paljastaa:
- Minulla on tänään jäätelöpäivä. Isä
lupasi, että saan syödä niin monta kuin haluan.
– Voi hyvänen aika sentään! Maha sinulta menee
sekaisin ja tulet kipeäksi. Joku järki herkkujen syönnissä on oltava, sanoo
huolestuneen kauhistunut mummi tarkoittaen sanansa lähinnä isälle.
Torilla Susanna sipsuttelee uusissa
signaalinvihreissä lakeerikengissä ja keissarinkeltaisessa vappumekossa torin
jäätelökojulta toiselle. Vanhemmat juttelevat tuttujen kanssa ja torin tunnelma
on muutenkin aurinkoisen leppoisa. Viidennen
jäätelön jälkeen Susanna on tyytyväinen paitsi siihen, että pitää seisoa
kiltisti vanhempien vieressä kuuntelemassa vappupuheita.
Kotona Susannalle ei maistu sima ja munkit.
Hän vetäytyy huoneeseensa vanhempien luodessa toisiinsa huolestuneen katseen.
Toivottavasti tyttö ei tullut liiasta jäätelöstä kipeäksi. Turha pelko! Tyttö
ilmestyy takaisin ja kapuaa isän syliin:
– Isä! Milloin pidetään
leivospäivä?
–
Katsotaan! Jos vaikka kesällä.
– Minä kirjoitin sinulle runon. Haluatko
lukea sen, ja Susanna ojentaa kädessään olevan paperin isälle.
–
Tietysti haluan. Minäpä luen tämän ääneen, niin myös äiti kuulee:
Vappuna on kaunista,
ja isä tykkää nakeista,
jäätelöä maistellaan
ja Vennamo murisee torilla.