Olen vapaa, huutaa lampi ja värisee tuulen puistellessa sen vallatonta pintaa. Ihmeellinen kevääntulo, joka vuosi. Vaikka rakastan syksyjä yli kaiken sen kirkkaine ja murrettuine väreineen, keväässä on jotain salaperäistä, mystistä, yllättävää, intohimoista, mukanaan vievää.
Ajanlaskussani keväitteni tulot alkavat kotimaisemien hiihtoladuilta. Isot, tummanvihreät kuuset latujen varsilla alkavat huokailla huhtikuun tullessa syvemmin, oksat taipuvat ylitseni mukanaan nuoskaista lunta. Tuuli ei heitä lunta enää kasvoille, se myötäilee ja säestää kuusien huojuntaa. Metsä ja lumi tuoksuvat pihkaisen keväiselle, ja välttelen ladulle varisevia, puista irtoavia roskia tarttumasta suksien pohjiin.
Hiihtoretkeni ovat vuosia sitten – keväiden erilaisuudesta johtuen – suuntautuneet talven lumitaakan kevennyttyä järvien jäille, joilla hiihto vapaalla hiihtotavalla on ollut kevyttä lähes olemattoman lumen vuoksi. Avaruus avautuu joka suuntaan, eivätkä kilometrit rasita. Pysähtelen välillä ihmettelemään valon määrää, taivaan sinisyyttä ja hiljaisuutta: ainutlaatuisia elämyksiä jopa ulkomaisten turistien koettavaksi.
Vuosikymmeniä sitten nautin lapin hiihtoladuista kevään jo solistessa tunturipuroissa. Lapissa on oma kevääntulonsa. Maisema, valo ja sulavan lumen äänet ovat lapin kevään estetiikkaa ja salaperäisyyttä. Huhti-toukokuu on suosittua lomailu-aikaa. Muistan lähes puoli vuosisataa sitten tehtyä hiihtomatkaa Pallakselle. Sää lämpeni, ja pohdimme lähtemistä suunnitellulle päivähiihtolenkille; sen ajan sukset eivät luistaneet lämpöasteisilla laduilla. Uskalsimme kuitenkin lähteä, retki onnistui hyvin, ja erityisesti sydämeeni jäi ruutuvihko-paperille kirjoitettu koskettava runo taukotuvan seinältä. Säe siitä tallentui syvälle mieleeni, ja monien keväiden mentyä, sattumalta huomasin runon valtakunnallisen lehden sivulta.
Joinakin vuosina kevät tulee nopeasti, rytisemällä, ja se aiheuttaa vesistöihin sulavaa jäätä ruuhkaksi asti, luoden vaaratilanteita lähistön teille ja liikenteelle. Alueen maanviljelijöille tulvat ovat tuotannon vakava uhka. Rantojen läheisyydessä on keväästä nauttivan paratiisi, kun jäät hileytyvät auringossa hohtaviksi kristallinkirkkaiksi helmiksi ja soivat omaa sinfoniaansa.
Keväiset hiihtoretkeni vaihtuivat viime vuosituhannen puolella golf-matkoihin läntiseen naapurimaahan, jossa osa golf-kentistä on auki läpi vuoden. Lämpötila on maalis-huhtikuussa +10-20 asteen tienoilla, mikä saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi tulla mahdolliseksi myös Suomessa. Ruotsissa lajia on harrastettu noin sata vuotta ja harrastaminen on kasvanut huomattavasti myös Suomessa. Kun maaliskuun lopulla puhtaanvalkoisen hangen paikalla maisemassa aukeaa keväisen vihreän ruohon peittämä alue, joka kaartuu loivana kohti sinisenä kimaltavaa merta, on näkymä vaikuttava. Mereltä puhaltava tuuli sentään muistuttaa, että kesään on vielä aikaa.
Kevät on joka vuosi erilainen. Odotus on osa sen viehätystä. Ympäröivässä luonnossa kevät antaa tulostaan merkkejä, kuin etukäteislupauksia. Toteutuminen koetaan aikanaan. Ilmaston muutos muokannee ajankohtaa vuosikierrossa ja kevään olemuksessa. Mieluisimmat kevätmuistoni elän uudelleen kevään tulossa ja luonnon kasvussa kevääseen.
Pirjo Willman
2026