Lapsi on vilkas ja vallaton. Se
ei pysy hetkeäkään paikallaan. Sillä on kokovartalokutina ja se kikattaa.
Kulkiessaan se hyräilee ja hymisee. Kevään kiharat kiiltelevät yhä aikaisemmin
nousevan auringon säteissä. Sillä ei ole huolia ja se ei tiedä mitä epäilys on.
Kevät aloittaa hennolla laululla.
Ensin siihen heräävät vain herkkäkorvaisimmat ja nousevat ihmettelemään valoa
ja lämpöä. Alussa kevät kompastelee kokemattomuuttaan ja kylmyys palaa hetkeksi.
Päivien kuluessa askeleet muuttuvat varmemmiksi ja se lisää vauhtia. Hyminä
muuttuu lauluksi. Melodia on yksinkertainen ja toistui loputtomana ja
tarttuvana.
Siellä minne se ehtii, mikään ei
jää entiselleen. Sen vastustamaton iloisuus herättää, havahduttaa ja saa aikaan
liikettä. Pitkään jatkuneen hiljaisuuden ja pimeyden jälkeen sitä hämmästellään
ja sen kirkkaiden silmien katse häikäisee.
Kevät laulaa uudesta
elämästä. Se laulaa valosta ja väreistä.
Se houkuttelee lapsellisuuteen, lauluun ja leikkiin. Aikaisina aamuina se saa nukkujat nousemaan.
Talviunet ovat ohi. Sen toimeliaisuus on tarttuvaa.
Kevät saa tekemään tekoja, joita jälkikäteen
arvioidaan harkitsemattomiksi tai vastuuttomiksi. Salaa ollaan kuitenkin
ylpeitä omasta rohkeudesta. On helpompaa ja hyväksyttävämpää olla vastuuton
keväällä. Kevät saa uskomaan mahdollisuuksiin, joskus mahdottomuuksiinkin.
Sen uutta luova voima on kaiken
kattavaa ja saa kuivaksi käpertyneetkin kukoistamaan. Kaikkialla lirisee,
lorisee, sihisee, suhisee, pörisee ja puhisee. Se kaikki on seurausta
vastustamattoman laulun kutsusta, joka houkuttaa aloittamaan uudelleen alusta.
Kevät kasvaa voimakkaaksi ja sen
laulu on muuttunut pauhuksi. Uusi elämä nousee sen voimasta. Kevät on kasvanut
kukkeaan nuoruutteen ja ajatuksissa ja toimissa alkaa ilmetä harkitsevaisuutta.
Se on kasvanut kauniiksi kesäksi.
Kesän luonne on rauhallisempi.
Kasvu jatkuu, mutta on hitaampaan ja muutokset ovat hillitympiä. Jos kevät on
kuin koski, kesä on lavea virta. Kesässä on valmiiksi saamisen vastuuta.
Kesä uurastaa pitkät päivät.
Tehtävää on loputtomasti, mutta sillä riittää voimia. Kesän sydän sykkii
tasaisesti ja tekemisessä on harkittua vakautta. Tulokset tuottavat iloa, mutta
ilo ei purkaudu riehakkaasti, vaan karehtii pienenä hymynä suupielessä. Askel
on vakaa ja kiireetön. Suunnitelma on selkeä.
Lämpimien päivien vieriessä ja
iltojen alkaessa hämärtää, on yhä useammin aikaa pysähtyä lepäämään. Turha
reuhtominen on ohi ja se mitä sen on vielä tehtävä, tehdään rauhallisesti ja
harkiten. Ajoittain kuuluvaan lauluun on tullut syvempiä sävyjä. Kokemukset
ovat tuoneet mukanaan vakautta ja viisautta.
Kesä on saavuttanut ja saanut
aikaan paljon ja nauttii saavutuksistaan. Siinä on jopa lievää
itseriittoisuuden imelyyttä. Kaikki kukoistaa, mutta ensimmäisten hämärtyvien iltojen
viileys vihjaa lähestyvästä muutoksesta. Alkaa hidas, sitkeä ja vastahakoinen
valmistautuminen syksyn saapumiseen. Luopuminen on tuskallista hyväksyä ja kesä
vastustaa syksyä viimeiseen lämpimään päivään saakka.