Sanat ovat kadoksissa
kun istun äidin
kuolinvuoteen vieressä
”Sinun ei tarvitse
sanoa mitään”
kuiskaa äidin henki
”Ole vain läsnä”
Aika on kadoksissa
kun istun pidellen
äidin kylmää kättä
omassani, silitän poskea
” Minua pelottaa
en halua kuolla yksin
jää luokseni
ole minun kanssani”
Minä olen kadoksissa
kun seuraan
äidin työlästä hengitystä
tuskallista vinkunaa
_
_ _
Äiti on kadonnut.
Tilalla on äidin kuori,
sielu on poissa
lentänyt taivaaseen
”Miksi minun
pitkä elämäni
meni niin nopeasti”
kuiskaa äidin henki.
Murheellisena toivotan hiljaa:
Turvallista matkaa, äiti!
Marketta Isotalo 22.10.2021