Vähemmän on enemmän – tee kotivarasta ruokaostosten peruskivi (ET-lehti 26.2.2025)
Elämme muuttuneessa
turvallisuustilanteessa Euroopassa Venäjän hyökättyä kolme vuotta sitten
Ukrainaan. Emme koe varsinaista sodan
uhkaa maassamme, mutta erilaiset muut
Venäjän vaikutusmahdollisuudet on ennakoitava mm. energian, veden ja ruuan
riittäväksi turvaamiseksi. Kotivara tuli
käsitteenä Suomessa tunnetuksi heti sodan alkamisen jälkeen. ET-lehti on 26.2.2025 käsitellyt asiaa otsikoimalla
Vähemmän on enemmän – tee
kotivarasta ruokaostosten peruskivi.
Oman kotivarahankintani muistan; kävelin Tokmanille, ostin
viisi purkkia Jalostajan hernekeittoa
varastoon, pois arjestani.
Otetaan esille ja käyttöön jos tarvetta ilmenee. Tarkistin
voimassaoloajan: viisi vuotta. Hyvin
ovat talvehtineet ja kesäilleet varastossa - parasta-ennen-aikaakin on jäljellä.
ET-lehden ansiokas kirjoitus kotivarasta avaa ideaa: Parhaimmillaan kotivara on osa arjen
perusruokalistaa eli itselle tuttuja ja mieleisiä ruokia ja raaka-aineita. Ruokalistan ajatteleminen kotivaran
näkökulmasta helpottaa ostosten järkevää suunnittelua. Kun miettii, miten pärjäisi kolme päivää
ilman sähköä, oppii ostamaan ruokaa vain sen verran kuin oikeasti tarvitsee. Ilman sähköä, mahdollisesti ilman vettä,
ilman lämpöä kolme päivää on nykyisessä elintasossa todellinen testi, joten ainakin ruokaostoksilla harjoittelu on mielestäni erittäin
perusteltua. Oikeastaan jopa yksinkertaista,
normaalia päivittäistä arkea tukevaa. Hymyilen hernekeittopurkeilleni; lienenkö ainut?
Ruokahävikki on merkittävä tekijä sekä talouden että
ilmaston kannalta: Suomalaisissa
kodeissa heitetään roskiin vuodessa 155 miljoonaa kiloa syömäkelpoista
ruokaa Luonnonvarakeskuksen 2021 tilaston mukaan. Ruokahävikiksi kutsutaan
syömäkelpoista, pois heitettyä ruokaa ja juomaa. Suomalaisten ruokahävikistä yli 30 prosenttia
syntyy kodeissa. Rahassa kotien
ruokahävikin arvo on 590 miljoonaa euroa vuodessa. ET-lehti neuvoo: Säännöllinen
hävikkiruokapäivä on hyvä tapa käyttää jääkaappiin kertyneet ainekset. Olen samaa mieltä: mikä taloudellinen menetys on jättää
käyttämättä 590 miljoonaa euroa, kun
samaan aikaan Suomen hallitus leikkaa isoilla saksilla vaikkapa erilaisia tukia
perheille? Siis jäännössopan keittoon,
jokainen.
Ruokahävikki vaikuttaa myös
ilmastoon. Ruuantuotannolla on
asumisen jälkeen suurimmat ilmastovaikutukset.
Ruokahävikin vähentäminen pienentää ruuan hiilijalanjälkeä, kun ruokaa
ei tarvitse tuottaa, jalostaa ja kuljettaa turhaan (Luonnonvarakeskus). Me
suomalaiset ja savolaisetkin olemme oppineet biojäteastian käytön; suhteuttakaamme nyt ruokaostokset
kotivara-ajatteluun. Minä syön aluksi
kaksi viikkoa Jalostajan hernekeittoa.
Pirjo Willman
1.4.2025