Orvokkeja on jo pihamaalla.
Orvokki katselee minua: -Piristy nyt. Näethän että on melkoisen lämmintä. Ei tarvitse olla epätoivoinen.
Sinivuokko on
laittanut viestiä lumen vähenemisestä Honkalahden metsikössä: - Tiet alkavat sulaa. Suunnittele retkeä sinne päin.
Ota evästä mukaan. Reenaa nyt, että jaksat kulkea sen lapsuuden kalastuspolun.
Narsissit katselevat Hapelähteen puistossa ja ne juttelevat
puron sorsien kanssa: -Talvi on mennyt hyvin, ne kyselevät sorsilta. Emosorsa
vastaa ---Oli lämmin talvi. Vesi oli sula lähes aina, vain parina yönä joutui
menemään sillan alle.
Narsissi katsoo minua pää kallellaan ja viestittää: -Näet kyllä kesän aikana
niittyleinikkejä ja muita nurmikukkija. Tiedän sinun niitä kaipaavan.
Maantienvarsilla on koiranputkija ja harakanhattuja sekä myöhemmin
päivänkakkaroita.
Voithan mennä katsomaan mökille rentukan loistoa ehkä niitä
on Väinölänniemelläkin kosteikkopaikoissa
Pyöräile Männistöstä Pappilanlammelle päin. Siinä
mäenrinteessä kukkii tuomet. Lammenrannalla on ainakin yksi näsiäpensas.
Lammessa on ulpukoita ja lumpeen kukkia. Nauti, kesä etenee nopeasti.
Menen torille ja aseman kukkakauppaan. Kukat alkavat jutella minulle. - On taas uusia kukkia.
Rentukat katsovat, kun soutelen jo melkein rannassa. Ne
vilkuttavat ja kertovat linnuista. Västäräkki huutelee ---Räkki, räkki.
Vastataan---Hei fonräkki.
Lokit lentävät laiturille, mutta poistuvat, kun tulen
lähemmäksi, sillä olen huutanut niille: - Lokit pois laiturilta.
Joutsenia näkyy ihan pareittain. On myös yksinäinen joutsen, joka ilmoittaa taas uudestaan minulle, että hänen puoliso menehtyi verkkoon Haapokaarteessa ja on nyt Kuopion museossa täytettynä. Ikävä joutsenella on ikuisesti.
Linnut ja kukat sanovat minulle ettei ole tarvis vaipua
epätoivoon eikä ei ole vielä kaikki
lopussa.
”Aina on rinnan riemussa myös ikävää” sanotaan laulussa.
Jokaisella on vuori käveltävänä sanoi Jorma Panula. Toisilla
on se koreampi ja eri-ikänä erilaisempi.
Kukat alkavat kysellä, että onko minulla jo varalla raeruohon
siemeniä ja kukkien siemeniä.
Muistahan katsella järveä aurinkossa ja myrskyssä. Kesänyön
kimmellystä. Koivunlehtien vihreyttä.
Et vielä ole Elämästä kaiken saanut. Vielä löydän elämästä
jotain uutta.
Maija Silmärinen
23.02.2023
Takaisin tarinoihin
.