Pekalla oli pieni lintulauta, niinpä hän päätti rakentaa uuden, isomman kun lintuja näytti lentävän niinkin paljon. Ne parveilivat laudan ympärillä vaikka eivät kaikki olisi mahtuneetkaan siihen.
Pojan lapset kulkivat siitä hänen mökkinsä ohi kouluun joka
päivä. Niinpä eräänä aamuna he pysähtyivät ukin mökin kohdalla kouluun
mennessään. Kalle, joka oli vanhin, 11v huusi ukille: ”Onko se ukki
ruvennut jotain nikkaroimaan?” Pekka istui kannon päässä ja veisti
jotain: ”Joo, ajattelin tehdä uuden lintulaudan kun eivät mokomat mahdu
enää tuohon pienempään”. ”Sehän hyvä”, sanoi Matti ja lapset jatkoivat
matkaansa että ehtisivät kouluun.
Pekka oli tehnyt lintulaudan valmiiksi. Hän laittoi sen
korkeahkon kannon päähän oikein isolla naulalla. Laittoi tukipuut
kolmelle puolelle että se pysyy siinä. Hän oli laittanut nurkkiin
talipallot ja keskelle jyviä. Siinä alkoi heti parveilla lintuja.
Lapset menivät aamulla kouluun ja pysähtyvät ukin mökin
kohdalle. ”Katso Matti kuinka komeen lintulaudan ukki on nikkaroinut”
huusi Kalle. ”Niin on oikeen katot ja kaikki” sanoi Matti.
Viikot ja kuukaudet vierivät ja lintulaudalla riitti porukkaa. Ukki piti sen aina täynnä niin evästä riitti kaikille. Lapset marssivat kouluun aamuin illoin. He seurasivat joka päivä ukin lintujen touhua.
Sitten alkoi lintujen määrä vähentyä lintulaudalla.
Lapset eivät aluksi huomanneet sitä. Se alkoi toistua. ”Taaskaan ei ole
lintuja ukin lintulaudalla” sanoi Kalle. ”Huomenna koulusta
tullessamme käydään katsomassa onko siinä ruokaa” tuumasi Liisa.
Seuraava päivä kun tuli niin lapset juoksivat yhdessä koulusta tullessaan lintulaudan luo ja katsoivat miksi siinä ei ole enää lintuja. ”Sehän on ihan tyhjä” huusi Liisa. ”Tuolla puissa ne vaan kärkkyvät ruokaa”. ”Nyt ukille on sattunut jotain" sanoi Matti. ”Mennään katsomaan”, sanoi Kalle. He juoksivat oikein rapulle saakka. Kalle halusi mennä vanhimpana edeltä.
Avattiin
ulko-ovi. Se ei ollut lukossa. Sitten he astuivat pieneen eteiseen.
Kalle avasi tuvan oven. Ukki makasi lattialle tuupertuneena pöydän
vieressä. ”Ukki on kaatunut” huusi Kalle ja juoksi ukin luo: ”Sydämen
lyöntiä ei tunnu ollenkaan” sanoi Liisa. "Minä soitan isälle” tuumasi
Matti ja oli jo soittamassa. "Isä aikoi laittaa tänne ambulanssin.”
Ambulanssi tuli pian ja ukki vietiin. Lapset olivat järkyttyneitä kun
näkivät ambulannssin kääntyvän mutkassa kun se vei ukkia pois. He
sulkivat ovet hiljaisina ja poistuivat.
” Ukki on kuollut” sanoi isä kun lapset tulivat kotiin.
Liisa alkoi itkeä: ”Ukkiko kuoli?”. ”Niin, sairaalasta soitettiin.”
Pian sitten tuli hautajaiset. Isä puhui hautajaisissa. ”Jos ukki ei
olisi rakentanut sitä isoa lintulautaa niin ehkä häntä ei niin nopeasti
olisi löydetty." Niin ukki laitettiin hautaan.
Perukirjoituksen jälkeen isä alkoi tyhjentää ukin
huushollia. Hän toi omaan pihaansa sen ukin uuden lintulaudan. Liisa
laittoi heti siihen jyviä. Hän seisoi haikein mielin katsoessaan
lintulautaa. Hän muisti kun ukki istui ja rakensi sitä. Kyyneleet
kihosivat Liisan silmiin. Nyt ukki on poissa.
Katri-Maria Lavulin