Jäitten säilytyspaikkoja meillä oli kaksi, jotka muistan. 50-luvun lopulle tallin takana oli lautarakenteinen rakennelma ja myöhemmin entinen savusauna. Kun vanha navetta, sekä jäävarasto lahosivat vanhuuttaan käyttökelvottomaksi ja purettiin, muutettiin savusauna jäiden säilytyspaikaksi. Siitä purettiin ylälaipio pois, jolloin jäiden lastaus tehtiin alakerroksiin oven kautta ja ylimmät kerrokset päädyn puolelta hirsikehikon ylitse. Molempia jäänsäilytyspaikkoja varjosti naapurin puolella kasvanut sankka metsä, erityisesti rajalla kasvaneet paksut lepät.
Jäätuukat ladottiin tiiviisti kiinni toisiinsa. Jos niiden väliin jäi rakoja, ne suuvittiin lumella. Jääkasan alle oli jätetty sahajauhoja joltinenkin kerros ja sivuille parikymmentä senttiä rakoa ulkoseinään. Kun jääkasa oli valmis, lämpöeristettiin seinänvierustat. Täytteeksi tuli kolottomaksi survottuna kuivaa purua. Kasan päälle lapioitiin vielä paksuin kerros. Nyt voitiin jäädä odottelemaan kevättä ja kesää.
Jääkuution nakertaminen alkoi, kun viimeisetkin jäähdytykseen kelpaavat lumikasat olivat sulaneet. Maidon jäähdytys- ja säilytyspaikkana oli savusaunan eteinen, jossa oli kaksi puukorvoa, ilta- ja aamumaidolle omansa. Lauantaisin, savusaunan vielä ollessa käytössä, säilytettiin korvot ulkona varjopaikassa.
Lypsyn aikana isä, tai hänen ollessa muissa töissä, me lapset valmistelimme jäähytyskorvon valmiiksi. Jäätuukan nurkka kaivettiin lapiolla sahajauhokasasta esille ja siitä hakattiin kirveellä latuskoita jäälohkareita sankollinen. Juuri kaivosta nostetulla vedellä lohkareet huuhdottiin puhtaaksi pyyhkimisen jäljiltä jääneistä sahanpuruista. Apuna oli saunakauhaa, se oli mieluista puuhaa.
Korvo täytettiin suunnilleen puolilleen kylmällä kaivovedellä, hetki ennen lypsylämpimän tonkan tuontia. Puhtaat jäälohkareet upotettiin tonkan ympärille korvoon ja kun ne pikkuhiljaa sulivat jäähtyi maito sopivaan lämpötilaan. Äiti oli erittäin tarkka nopeasta jäähdytyksestä, koska se säilytti maidon ykkösluokassa ja siitä sai silloin paremman hinnan kuin kakkosluokkaan joutuneesta.
1960-luvun alussa lokakuussa valmistui uusi navetta ja siinä oli erillinen maitohuone. Lattiassa olo betoninen allas, jossa jäähdytysvesi oli suoraan maakosketuksessa ja pysyi myös viileänä. Muutama vuosi siihen kannettiin jäitä, kunnes jäidennoston hiipuminen pakotti ja/tai rahatilanteen paraneminen mahdollisti jäähdytyskoneen oston.
Pertti Sormunen
16.02.2024