Maku
Lapsuudessani meillä oli savusauna. Saunapäivä oli lauantai. Sunnuntaiaamuna panin nenäni iholle käsivarressa ja tunsin iholla puhtaan savun hajun. Tuoksui niin hyvältä.
Lapsuudessa myös oli meillä sunnuntaiaamuisin kaurakiisseliä.
Lauantai-iltana äiti laittoi taikinatiinuun vettä ja akanaisia kaurajauhoja.
Sekoitti ja jätti huoneenlämpöön hellan viereen tiinun odottamaan aamua.
Aamulla lios siivilöitiin ja keitettiin kokoon. Syötiin lämpimänä voin kanssa.
Se oli erikoisesti minun ja isän
herkkua. Siinä oli kauran maku ja mukava hapan vivahdus Se tuli taikinatiinusta, jota ei ollut pesty leipätaikinan jälkeen.
Meijerin laboratoriossa maisteltiin maitoa ja maitotuotteita
päivittäin. Ensiksi, kun tuotiin näyte rasvanmääritystä varten maisteltiin
samalla. Kerran päivässä maisteltiin tuotteet, jotka olivat olleet vuorokauden
17 asteessa. Niistä määriteltiin haju ja maku
pisteillä yhdestä viiteen. Katsottiin myös ulkonäkö. Piimistä tutkittiin
oliko heraa muodostunut.
Kerran viikossa oli isompi arvostelu, eri osastoilta meijeristeitä
jopa johtohenkilöitä. Huonoista tuotteista lähetettiin tieto kirjallisesti
osastoille.
Myös kaupoista tulleet palautukset maisteltiin.
Haju
Vuosina jolloin kummityttöni oli sylissä pidettävä
osallistuin erään seuran tilaisuuksiin minä pidellen tyttöä sylissäni. Tytön
äiti sanoi Annamarin tuoksuvan hajuvedelle.
En nykyään tuoksu.
Tupakan tuoksu leijailee kadullakin monessa paikassa pitkiä
matkoja. Nyrpistän nenää, en ihan kieltä näytä, vaikka tekisi mieli.
Keväisin tuoksuvat kielot, tuomet ja pihlajat. Ne ovat hyviä tuoksuja. Sipuli on suussa, mutta ei käsissä leikkaamisen jälkeen, siis maku hyvä ,mutta ei haju.
Maija Silmärinen
2..11.2021