- Metkannäköinen tuo kirkas seinä. Sen takaa näkyy jotain. Taidanpa raahautua katsomaan.
- Tuntuu hassulle käteen. Sileä on ja kova. Kuitenkin jotenkin
möykkyinen. Sitä pitkin voisi varmaan yrittää ylös.
- Aika kovaa hommaa, käsi meinaa aina luistaa,
mutta sen verran ote pitää, että pääsen hilautumaan pystyyn. Aika huikeata
täällä ylhäällä!
- Jännä ääni siitä kuuluu, kun sitä taputtaa.
Sellainen kumajava. Taputanpa vielä kerran
kovempaa. Otan oikein rytmiä.
- Miltähän tuo maistuisi?
Suuni lähenee möykkypintaa.
- Hassua. Ei maistu millekään. Imen niin, että
kuola valuu, eikä vieläkään maistu millekään. Maistuu samalle kuin tyhjä
maitomuki, kovalle.
- Samuel, eiköhän lähdetä päiväunille, sanon
lapsenlapselleni ja irrotan pienokaisen otteen suihkuseinästä.
Marketta Isotalo