Mikä tahansa voi kadota?

Kodin tavarat ovat erikoistuneet piiloutumiseen. Sukista ja hansikkaista puuttuu pari. Yhden sukulaisen vihkisormus hävisi, se löytyi kasvimaalta syksyllä ja sen läpi oli kasvanut porkkana. Pirre-kissamme lähti keväällä ja palasi perunannoston aikaan kovaan ääneen naukuen. Sen jälkeen se pysyi loppuelämänsä kiltisti kotona.

Yhteydet useisiin tovereihin katkesivat, kun koulu- ja opiskeluaika loppui ja kaikki levittäytyivät töihin ja menivät naimisiin eri puolille kotimaata ja koko maapalloa. Osa näistä kadonneista on löytynyt. Riemuylioppilaiden tapaaminen 50 vuotta koulun lopettamisen jälkeen voi olla todella riemua, kun tunnistaa muistamansa solakan neidin mummoporukasta ja aletaan kertoa kuluneiden vuosikymmenten asioita. Saattaa tapahtua ihme: erillään vietetyt vuosikymmenet häviävät vaikuttamasta ja ystävyys jatkuu siitä hetkestä, kun kauan sitten luvattiin pitää yhteyttä.

Ihmisiä katoaa. Lapsi menee kotipihasta liian kauas ja koko tuttavapiiri huutelee lasta ja antaa tuntomerkkejä vieraille vastaantulijoille. Aikuisiakin katoaa, eksyy metsään, uppoaa suohon. Nunna Elisabet oli katsomassa heinäkuussa 2017 Lintulan luostarin lähellä syttynyttä tulipaloa. Vain hänen hiuspantansa on löytynyt. Hänet on julistettu kuolleeksi, mutta poliisin kirjoissa hän on edelleen kadonnut.

Ihminen voi kadota vahingossa tai tarkasti suunnitellen. Piiloutuneita natsien sotarikollisia on etsitty vuosikymmeniä. Adof Eichmann löytyi vuonna 1961. Paljon pienemmästäkin syystä jotkut ihmiset haluavat hävitä toisten silmistä ja elää kadoksissa.

Luonnosta häviää koko ajan eläimiä ja kasveja. Dinosaurukset ja pussihukat katosivat kokonaan jo aikoja sitten. Perhos- ja hyönteislajeja kuolee jatkuvasti sukupuuttoon. Elämä muuttuu, kun tämä ja tuo eläin- ja kasvilaji häviää. Kultasirkku katosi pari vuotta sitten Suomesta. En nähnyt niitä koskaan, vaikka Liminganlahdella muistan varovaisesti etsineeni niitä rantapensaikosta. Kissankäpäliä ja -kelloja on niin vähän, ettei niitä raaski kerätä maljakkoon. Vieraslajit valtaavat alaa. Lumi ja jää katoaa.

Myös sanat voivat yhtäkkiä kadota; sana kyllä pyörii kielen päällä, mutta sitä ei saa kiinni, se härnää. Sitten kun puhutaan jo muusta asiasta, sana putkahtaa esiin. Pahana peikkona on olemassa Alzheimerin-tauti, joka kadottaa suuren osan elämästä.

Kysymys kuuluukin, miten pitäisi ja osaisi elää niin, ettei tuhoa, vaan suojelee ja nauttii siitä, mitä jokapäiväiseen elämään sisältyy. Ettei menettäisi hyvää elämästä, sitä mikä on tarjolla.

Raili Miettinen
2021

ps. Savon Sanomissa oli 28.10.2021 pieni ilmoitus seitsemän vuotta sitten kadonneesta miehestä, joka oli ollut lenkillä koiransa kanssa. Miehen ruumis on nyt löytynyt läheltä hänen kotiaan.


Takaisin tarinoihin