- Huhuu, onks tääl kettää kotosal?
- Täälhä mie oun kammaris. Kuuntelin täss uutisii
ratiosta. Miul pittää nykysi tuo iän laittoo isol ko kuulo on rutosti huonont. Sen tähe en kuult siun
tullooskaa. Terve tulloo,terve tulloo, käy peremmäl.
-Mää jo ehrin peljästyä et mitä sull on
tapahtunu, ku ei mittään kuulunu, eikä näkyny. Moro ny vaan!
- Ota nyt piälysvaatteet pois ja käy
taloks. Ohan nyt lystii ku viho viimisel tulit, ko on olt nii ikäväkkii. Mie tästä lähen kohvin keittoo. Sinnuu
ootellessa tein riehtilällä sultsinoita ja onha miul verest vehnäs.
- Mua vartenko sää oot niitä tehny. Ei ny
ois tarttenu sellattia reerata. Vaik kyl sää tierät kui paljo mää niist pirän.
Ei ne toiste tekemät oo niin makosia, ku mitä sää mummo osaat tehrä.
- Voi veikkone, pitihä miun tuos ootelles
jottai tehä. Ku se oottajan aika on ain niin vaikiaa.
- Tattis vaan, kyl ol makeelt maistuva
sultsinat ja oikia pannukahveekin tuoreen nisun kanss ol semmottii ku aina
enneki. Kuis
sää mummo oikke jakselet? Mul on ollu sua ikävä ja huoli mimmottesa reerasa sun
olos on. Mää jouruin vappaata saarakseni pikkasen valhettelemaan sun
voinnistas. Nyt ku mä sun näe, niin kyll maar mua huojens ko sää oot ihan
friskisä kunnosa ja virkiä viel.
-
Vai piti siun iha lasetella palturii et piäsit tänne tulemaan. Voi
sinnuu lapsein, oo huoleti, mie voin ihka hyvin ikkääni nähen ja siihe mite tää
elämä on välil kohet koval käel. Kylhä se ain välil romostelloo millo mistäi ja
tekemine on hiasta, mutt mihi täs sit nii kiire ois. Tuo kuulo on mänt jären
huonoks. Se minnuu joskus vaivajaa toiste kans saakkunoijess. Yksinäisyys vaa
otta joskus kovil ku kaikil on niin tulenpalava kiire, ettei ne ehi ku tuos
ovenraost asjasa toimittaa ja tuas vauhil männööt poikkee.
- Mitäs mää voisin tehrä sua jelpatakseni.
Halvoi mää haen ainaki liiterist looran täyteen ja pari sankollis vettä
kaivost. Mee sää mummo siitä leppämää vähäks aikaa. Sit voitaski käyrä yhresä
kaupal ja vierä kukkii hauroil. Ehtool voitas käyrä naapuris kyläs. Kyl maar siin yhreks päiväks on tarpeeks
ohjelmaa. Huomen on sit taas uus päivä.
(Keskustelu on Vampulassa Satakunnassa
kasvaneen nuoren ja ikänsä Parikkalassa Kaakkois-Suomessa asuneen mummonsa
kuviteltu vuoropuhelu.)
Kerttu Miettinen
2024
Takaisin tarinoihin