Minä ja mummoni

    -       Ookkonää saeras? 

        Minnoon ihan vuoteenomana. 

        No voe mahoton. Mikä sua nuiv vastustaa?  

        Ei taho henki kulukea ja ryvittää. 

        No voe minkälainen romuska sulle tuli! Oot tainnu kengitä kulukea koko kesän, ku on nuo varessaappaat. 

        Voe kaohia ku ne on kipijät ku meen saonaan. Tuntuu että aevan syvän halakijaa. 

        Paa sukat jalakaan ku tuut kylypömästä niin ne on aamulla paremmat. Ei kannata märistä kollottaa. Pijä mölyt mahasa. Leppäele! Minä vaehon sulle vereksen polsterin vaarunki. 

             Harmi ku minen  oo oekei ramussani. Pittää varmaan pötköttää. Ei täsä olla jäneksen seläsä. 

        Hyvä kun ei ronkkia pakota nuorella ijällä. Sanon sen vastasen varalta, ettei kannata koko kessää kengitä riehkasta, vaekka ilima näöttäs pouvistuvanki. Kae ne nuo varessaappaat tuli ku niittei oo oekijalla laella puhistettu. Rapakosa oot rämpiny. Puhtaos on puoli ruokaa. Ota vähän kahavia vaekka tuosta mukista, Vae ookkonää ranttu? Pitäiskö olla veres kuppi? 

        En minä oo ronkeli, kyllä kelepaa. Eikä  lepo mee nuoresa hukkaan. 

        Huomena saatat jo olla oorningissa. Minä haen rantteelta halakoja uuniin, että pirtti lämpiää.

 

    Sisko Rutanen
    2024


Takaisin tarinoihin