Kalevi seisoo koulupäivän jälkeen kiirastorstaina Puistokoulun portilla odottamassa samassa talossa asuvaa tokaluokkalaista Villeä. Sotakorvauksista ja pulasta huolimatta pääsiäinen tulee tänäkin vuonna.
Pyhät ovat Kalevista mukavia, ellei olisi pitkääperjantaita. Silloin ei saa mennä kavereiden kanssa ulos, eikä oikein leikkiä kotona. Pitää olla hiljaa, korkeintaan saa lukea kirjaa. Kalevi ei ymmärrä, että mitä varten naapuritalon kommunistin lapset saavat mennä pitkänäperjantaina ulos leikkimään, eikä äiti suostu selittämään sitä.
Ruokalan avoimesta ikkunasta työntyy portille saakka pohjaan palaneen makaronivellin löyhkä. Se ei meinannut mennä millään Kalevin vatsaan. Opettajan uhkailut jälki-istunnosta saivat pojan yökkäillen nielemään vastenmielisen aterian.
Koulupihan suuri vaahtera kylpee keväisessä auringossa. Puun oksilla talitintit hyppivät ja ajavat toisiaan takaa. Lintujen leikki keskeytyy ja ne lehahtavat lentoon kuin yhteisestä käskystä. Oravapariskunta saa näyttämön itselleen ja nyt alkaa puun ympäri vilistäminen.
Koulun pihalta ei ollut lupa poistua. Kalevi rikkoi sääntöä ja välintunnilla juoksee lähellä olevaan mummilaan hakemaan pääsiäismunat. Ne hän laittoi taskuunsa, kaksi kauniisti värjättyä kananmunaa. Mummi on leiponut rahkapiirakkaa ja se maistuu taivaalliselta maidon kera. Makaronivellin kuvotus vaihtuu rahkapiirakan ihanuuteen.
Kadun reunan aurausvallit ovat sulamisesta huolimatta korkeat. Talvella koulumatkat sujuivat suksilla hiihtäen vallin päällä. Aurinko nakertaa kinoksia ja koko katu on yhtä märkää sohjoa. Tielle muodostuu puroja joissa purjehtii kaikenlaista roskaa hevosen munkeista lähtien.
Lopultakin Ville tulee ja pojat lähtevät taivaltamaan koteihinsa Mölymäen yli. Kalevilla on isän vanhoista housunlahkeista äidin ompelemat housut. Kaikesta näkee, että poika on silminnähden ylpeä eilen saamistaan housuista. Jalassa komeilevat uutuuttaan kiiltävät ruskeat Para-kumisaappaat. Päässä keikkuu talven hiet säilönyt koivistolaismallinen karvareuhka. Pusakan virkaa toimittaa äidin kutoma sininen villapaita. Ihoa vasten on flanellipaita, muuten iho kutiaisi sietämättömästi.
Ville kävelee talven vettyneissä monoissa. Sarkapusero reuhottaa avoimena, talven nähneet isoltaveljeltä pieneksi jääneet hiihtohousut ovat saaneet koristeeksi polveen palkeenkielen.
Mäelle johtaa hevosura jota pitkin pojat taivaltavat. Ylhäällä sijaitsevan Lehmusnotkon torpan navetan terveiset virtaavat keväisissä puroissa. Lannan haju tunkeutuu sieraimiin.
Äidit ovat topakasti vaatineet tulemaan virkailematta kotiin koulusta. Pojat eivät voi mieltään malttaa ilmatorjunnan takia latvattomiksi jääneiden käkkärämäntyjen kohdalla. Puihin on pakko kiivetä. Reisimällä nousu onnistuu ja kohta kaksi apinaa roikkuu heiluen alimmilla oksilla.
Kalevi muistaa taskussa olevat mummin antamat pääsiäismunat. Hän laskee kätensä irti sillä seurauksella, että housun takamuksesta kuuluu pahaenteinen rusaus. Onneton poika työntää käden taskuun ja tuntee siellä olevan murskattuja munia. Takamuksen on ilmastunut kankun paljastava repeämä. Ville pudottautuu lohduttamaan kaveriaan. Hän ehdottaa:
– Sanotaan kotona, että Lehmusnotkon äkäinen koira repi persauksen.
Keijo Karhunen
2.4.2022
Takaisin tarinoihin