Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
Urkuri soittaa jykevästi tuttua virttä
484 Kuopion Tuomiokirkossa. Istun Itä-Suomen hovioikeuden rangin eli
virkaikäjärjestyksen osoittamalla penkkirivillä. Hovioikeuden presidentti istuu
etupenkissä, me muut hänen takanaan, nuorimmat takimmaisina. Kirkon ovelta
katsottuna näyttää, että on alkamassa arvokas tilaisuus. Miesvoittoinen
kirkkokansa on pukeutunut tummiin pukuihin, naisillakin on tummat asut.
On perjantai, vuoden 1978 syyskuun ensimmäinen päivä. Olen
aloittanut heinäkuun alussa työn esittelijänä hovioikeudessa. Nyt osallistun
ensimmäistä kertaa hovioikeuden syysistuntokauden avajaisjumalanpalvelukseen.
Olen kävellyt asunnoltani Puijonkadulta Tuomiokirkolle.
Hovioikeuden sihteerin ohjeiden mukaisesti olemme kokoontuneet kirkon edustalle
kello 10.55: presidentti ja tuomarit pääoven eteen, sihteeri kirkon portaiden
puoliväliin ja esittelijät portaiden alapäähän Kuninkaankadulle. Katsahdan
Snellmanin puistoon. Halla ei ole vielä vienyt kukkia. Saapuva syys ei ole vielä
saanut puiston lehtiä hehkumaan.
Rangijärjestyksessä siirrymme sisälle kirkkoon. En tunnista kaikkia paikalla olevia totisia henkilöitä. Yritän kirkossa keskittyä papin sanoihin.
Syvä kuin meri on harkittu puhe,
virraksi paisuu viisauden lähde.
Ei ole oikein pitää syyllisen puolta
ja sortaa syytöntä oikeudessa.
Kirkkovuoden päivän teksti Sananlaskujen kirjasta puhuttelee tuomioistuimessa työtä tekeviä.
Jumalanpalveluksen päätyttyä hovioikeuden väki poistuu kirkosta
rangijärjestyksessä. Minä poistun joukon hännillä. Kävelemme kaikki kuulaassa syyssäässä
presidentin johdolla Minna Canthin katua pitkin hovioikeuteen, joka sijaitsee
Minna Canthin kadun ja Puistokadun kulmassa. Hovioikeudessa alkaa lyhyen täysistunnon
jälkeen juhlava kahvitilaisuus.
Olen ”koulutieni” alussa tuomioistuinuralla. Tulevien vuosien
aikana tulen oppimaan, että talvisodan jälkeen vuonna 1940 Viipurista Kuopioon
siirtyneessä hovioikeudessa Viipurista peräisin olevat traditiot ovat arvossaan.
Helena
Lindgren
syyskuu 2023