Eräs tuttuni on kaikin puolin mukava ihminen, mutta hänessä on nyt yksi minua todella ärsyttävä piirre, joka saa aina niskakarvani pörhistymään. Hän arvostaa ihmisiä joilla on runsaasti varakkuutta ja ihannoiden käyttää titteleitä, sekä yhteiskunnallinen asema on mittarina hänen puheissaan.
Joskus aivan puhisen kiukusta kun tulen kotiin. En voi puuttua noihin puheisiin, loukkaamatta tuttavaani ja hänen arvomaailmaansa. Taas oli ollut jatkuvaa puhetta hänen hienosta, ehkä aatelisesta suvustaan, oliko se von, vain af tai joku vastaava. Sitten tarinaa sen ja sen rikkauksista, sijoitusasunnoista ja osakkeiden tuotosta. Sadoista metsähehtaareista ja seurapiirijuhlista. Ökyautoista, jahdeista, lentokoneista ja luxsus lomailusta. Edustusmatkoista. Lapin ja ulkomaiden loma-asunnoista. Golfin pelaamisesta. Loputonta kehumista, minulle aivan vieraista ihmisistä, hyvin kateellisena ja jopa katkeranakin kerrottu.
Yritän aina muuttaa puheen aihetta aikaisemmin meitä yhdistäneisiin harrastuksiin kirjallisuuden lukemiseen , elokuviin, teatteriin ja vieläpä matkustamiseen. Eipä mene aikaakaan kun puheet taas kääntyvät tuohon hänen kaukaiseen sukuunsa, joka ei pidä mitään yhteyttä, mutta mikä tuntuu nykyisin olevan tärkein asia hänen tämän hetkisessä elämässään.
Olen mielessäni pohtinut mikä on aiheuttanut tuon muutoksen tuttavassani.
Onko hän kaiken aikaa ollut tietämättään kateellinen menestyville sukulaisilleen ja tuntenut alemmuutta. Nyt elämän illassa nuo asiat ovat nousseet pintaa, kun hän katsoo elämäänsä taaksepäin. Onko hän pettynyt itseensä, kun kaikki ei ole mennyt niin kuin hän on joskus suunnitellut.
Miksi hän yrittää korostaa itseään sukunsa kautta ja suunnata ihannoimansa elämän valokeilan itseensä. Koko arvomaailma on muuttunut.
Yrittääkö hän unohtaa pettymyksensä, kun unelmat eivät toteutuneetkaan. Korvata kaiken itselleen kertomalla suvustaan ja luomalla kuvaa muille kuinka hienosti kaikki on.
Ihmismieli ja käytös on joskus selittämätön. Olen surullinen tuttavani mielen muutoksesta ja yritän ymmärtää häntä.
Toisaalta ajattelen miten minä olen vanhetessani muuttunut. Mikä minussa ärsyttää toisia nyt ja aikasemminkin.
Ajatuksia
Olemmeko
sokeita ja kuuroja
omaa
itseämme ja käytöstämme
rehellisesti
arvostelemaan
vaikka
kuinka yrittäisimme
Omaa
itseämme ja käytöstämme
tapojamme
ja arvomaailmaamme
vaikka
kuinka yrittäisimme
päivittäiset valintamme vaikuttavat
Tapojamme ja arvomaailmaamme
eletty
elämä ja olosuhteet
päivittäiset
valintamme
vaikuttavat
on
oltava valmis muuttumaan
Eletty elämä ja olosuhteet
rehellisesti arvostelemaan
on
oltava valmis muuttumaan
olemmeko sokeita ja
kuuroja
Kerttu
Miettinen
23.4.2022
Takaisin tarinoihin