26.2.2022, kotona Kuopiossa
Nukuin taas viime yönä huonosti. Nyt päällimmäisenä asiana eivät olleet omat vaivat, vaan sodan syttyminen. Venäläiset hyökkäsivät toissa aamuna Ukrainaan. Sitä osattiin odottaa, mutta yllätys siitä kuitenkin tuli. En ole matkustellut Venäjällä enkä muuallakaan Itä-Euroopassa, mutta nyt ukrainalaiset tuntuvat olevan lähellä. Niillä ihmisillä on kova hätä ja pelko. Televisiokuvissa näkyy, miten äkkiä Kiovaan on tullut rumaa jälkeä. Minua liikutti se autonsa vieressä seisova vanha mies, joka itki ja sanoi menevänsä hakemaan lapsenlapsensa ja vievänsä heidät turvaan. Nukke kainalossa aikuisten perässä kulkevat tai tuttipullosta imevät pienet lapset säälittävät.
Uni ja voimat menevät minultakin, vaikka olen hyvässä turvassa. Olen kaatunut tänä päivänä kaksi kertaa. Minulle on suositeltu apuvälineitä, erityisesti jotain sisäkäyttöistä rollaattoria. Sen avulla olisi kuulemma helppo kävellä. Minä en halua sellaista apukeinoa, en ole niin huonossa kunnossa. Hoitajat pelottelevat, että luut saattavat kaatuessa murtua. Mutta en halua rollaattoria!!
Kuulin yöllä valvoessa ihmeellistä ääntä. Ensin ajattelin, että se on ihmisen ääni, miehen ääni. Olisi voinut olla juopuneen ääni. Se kuului useana yönä. Herätin miehen. Hän arveli, että se on kollikissan naukumista. Alakerran asukkaan luona on käynyt monena päivänä hiihtolomalaisia. Pitkällä tytöllä oli tullessaan painava kantokassi ja sen verkkoikkunasta olivat silmät välkkyneet. Asukas kävi tytön kanssa useina päivinä hiihtämässä. Olisiko tytön mummo?
Vielä sodasta. Sanomalehdessä ja televisiossa puhutaan, miten Venäjän johtomiehet valehtelevat, asettavat asiat päälaelleen. Syyttävät toisia siitä, mitä itse tekevät. Asioille syntyy uusia nimiä: nyt hyökkääminen toiseen maahan on nimeltään sotilasoperaatio. Silloin kun minun isä, sedät ja enot olivat rintamalla, sota oli sotaa ja avointa tappamista molemmilla puolilla.
Kello 18 uutisissa heitettiin kysymys, kuinka pitkään Kiova kestää. Mitä tapahtuu viikonlopun aikana? Pelottaa. Pelottaa enemmän kun omat kaatuilut. En uskalla ajatella, mitä ydinsota on.
Raili Miettinen
1.3.2022
Takaisin tarinoihin