Pikkupyykkäri

Pikkutyttönä pääsin tätieni Eevan ja Maijan kanssa mummolan lähellä piilottelevalle lammelle pesemään nyrkkipyykkiä. Lampeen laski ja siitä liritti pois pienet purot. Lampi houkutteli uimaan, mutta en saanut uida siinä. Tädit varoittivat menemästä lammen veteen, koska siellä oli iilimatoja. Ne tarttuvat pikkujalkoihin ja imevät niistä verta. En tiedä, oliko asia totta vai pelottelua, että pysyisin kuivalla maalla enkä menisi lampeen hukkumaan.

Pyykkisuopa tuoksui jännälle, erilaiselle kuin Palmolive-saippua mummolan pesukommuutin reunalla. Minäkin sain pestä oman essuni ihan itse. Tädit rupattelivat iloisina uusista pönkkähameista ja filmitähdistä. Ja uusista iskelmistä ja niiden laulajista he myös juttelivat. Paul Anka ja Lasse Liemola olivat kuulemma ihania. Kun pyykit oli käsin jynssätty ja moneen kertaan viruteltu lammessa, laitettiin ne ämpäreihin ja ämpärit polkupyörien sarviin. Minut nostettiin tarakalle ja kiellettiin laittamasta jalkoja pinnojen väliin. Mummolan pihassa pyykit ripustettiin paksulle narulle kuivamaan. Harmaat, puiset pyykkipojat pitivät kesätuulessa lepattavat vaatekappaleet kurissa. Vielä varmuuden vuoksi vilkaisu taivaalle, ettei siellä näkyisi sadepilven möllyköitä. Kaikki hyvin, vain muutama valkoinen poutapilvi viiletti sinisellä taivaalla. Kaunis pyykinkuivausilma on merkki siitä, että pojat tykkää, sanoi Eeva-täti.

Joskus pääsin mummon mukana Kajaani-yhtiön pyykkituvalle pesemään oikein isoa pyykkiä. Katri-mummo oli kerännyt valkoiset lakanat ja tyynyliinat, pyyhkeet ja pöytäliinat, ukin paidat ja nenäliinat isoon pärevasuun. Kori nostettiin maitokärryyn. Sitten kävellä lompsuteltiin kärryjä vetäen pyykkituvalle.

Mummo laittoi ensimmäiseksi lakanat likoamaan isoon peltiseen saaviin, jossa oli vettä ja suopaa. Padan alle sytytettiin tuli ja pataan vettä kuumenemaan. Olimme lähteneet tuvalle aikaisin ja mummo oli iloinen, että saimme parhaat pesupaikat. Aikainen lintu madon löytää, sanoi mummo. Me ei kyllä löydetty yhtään matoa.

Kohta pesutuvalle tuli muitakin mummoja, jotka ihmettelivät, miten paljon olin kasvanut. Ihan isoksi tytöksi jo, mummon apulaiseksi. Veden kuumenemista odotellessa mummo hinkkasi käsissään ukin isot ruudulliset nenäliinat puhtaiksi ja ne laitettiin lakanoiden ja liinojen joukossa kuumaan pataan. Minäkin sain nuken vaatteet pestyä ja huuhdottua. En halunnut laittaa niitä kuumaan pataan.

Sillä aikaa, kun odoteltiin pyykkien kypsymistä, syötiin mummon kanssa eväsleipiä. Ne oli tehty mummon leipomasta ohuesta, valkoisesta rieskasta ja päällä oli tarpeeksi voita. Juomana meillä oli sitruunasoodaa. Se oli muuten makoisaa, mutta pisteli ja kutitteli nenässä hassusti. Mummo kävi välillä kääntelemässä ja nostelemassa pyykkejä kuumassa padassa paksulla puukepillä. En tiedä, kuinka pitkään pyykkejä piti keittää, mutta kauan se kesti.

Sitten alkoi pyykkien huuhtelu. Mummo vaihtoi monta kertaa puhtaan veden saaviin ja vaihtoi pyykit saavista toiseen. Hän nosteli ja pyöritteli painavia pyykkejä saavissa ja välillä korjaili huiviaan paremmin ja pyyhki ruutuessulla otsaansa. Sitten, kun pyykit olivat raikkaat, mummo pyysi Tikkasen tätiä avuksi. Yhdessä he kiersivät kaiken veden pois pyykeistä. Kohta mummo sitten auttoi Tikkasen tätiä samassa hommassa. 

Tikkasen täti kertoi, että hän oli nähnyt jossakin lehdessä kuvan sellaisesta koneesta, joka ihan itsekseen myllää pyykkiä sisällään saippuavedessä. Ja siinä koneessa oli vielä sellaiset rullat, jotka puristavat vedet pois. Mummo ei kuitenkaan uskonut, että sellainen kone osaisi pestä pyykit ihan puhtaiksi. Eikä uskonut Tikkasen tätikään. Puhtaat pyykit pääsivät tuttuun pärekoriin. Mummot kantoivat painavat korit pesutuvan eteiseen.

Sitten me menimme mummon kanssa yhtiön yleiseen saunaan. Sauna oli yläkerrassa. Sinne johti hieno, kaikuva portaikko. Kiviset kierreportaat veivät aulaan, jonka keskellä oli patsas ja sen ympärillä sileä puinen penkki. Penkin keskellä kaunis   nainen kohotti sylissään pientä lasta. Yläaulassa oli kaksi ovea, toinen naisten ja toinen miesten puolelle. Yhdessä seinässä oli pikkuinen luukku ja sen takana täti, jolta ostimme saunaliput. Mummo osti meille myös pullon saunajuomaa, Pommacia. Se oli parasta limonadia ja siinä oli kaunis etiketti.

Sauna oli iso ja hämärä. Mustat lauteet polttelivat pikkupyllyä. Mummo kasteli lauteita kylmällä vedellä. Saunavastan hän laittoi hautumaan sankkoon kuumaan veteen. Vasta muuttui pehmeäksi ja letkeäksi. Mummo kylvetti itseään pontevasti ja minun selkää ja jalkoja hellemmin. Kylpemisen jälkeen mummo pesi minut yltympäriinsä sutilla ja Sunlight-saippualla. Se tuntui ihan hyvältä, paitsi silloin, kun mummo pesi jalkapohjia. Silloin minua kutitti ja nauratti, vikuroin vastaan. Mummo sai apua selän pesuun saunottajalta, sellaiselta pesijätädiltä. Mummo vaan köllötteli puisella penkillä, kun pesijätäti hinkkasi pitkällä valkoisella sienellä hänen väsynyttä selkäänsa puhtaaksi ja vetreäksi. Sitten me huuhdeltiin itsemme ja lähdettiin punaposkisina tyttöinä pukuhuoneeseen. Siellä odottivat isot vohvelikankaiset pyyhkeet ja pullo ihanaa limonadia, Pommacia.


Riitta Kärkkäinen
2024


Takaisin tarinoihin