Kivettynyt muotoni estää näyttänästä tunteitani
Mutta olen kirjoittanut rakkaudestani sinuun
Kun tapasimme Pariisissa
olin jo silloin vanha
Sinä salskea keski-ikäinen
Pidit minusta
otit mukaasi
Minun muotoni ei muutu koskaan
Mutta sinä alat näyttää jo ikäiseltäni
Vuodet ovat kohdelleet sinua hellästi
Illan kuu karistanut hopeaansa hiuksillesi
Sydämeni on levoton
kunnes saan ojentaa nämä runoni sinulle
Kun sinä kuolet
mina jään tänne
Ehkä silloin tapaamme
ja silmästäni virtaava kyynel
yhtyy hymyyn suupilessäni
5.2.2022
Aino Tapaninen
Takaisin tarinoihin