Koivut takaa vuosikymmenten
Tunnelmaa luovat arvokkuudellaan
Lehtisade enteilee tulevaa
Ympärillä vain hiljaisuus
Kivipaadet kertovat menneisyyttä
Muistelen pois nukkuneita
Tarinat heistä avautuvat
mieleeni
Kuin kuulisin ystäväni äänen
Hersyvän, naurua enteilevän
Kertovan samoilusta metsässä
Eksymisestä kuusikkoon
Sankarihaudoilla ajatus
lapsuuteen
Aikaan ei lapselle sopivaan
Kohtaa unessa desantin vieläkin
Uhkaavan, pelkoa herättävän
Kaikki täällä nukkuvat
Ajasta pois menneet
Ylittäneet ikuisuuden sillan
Saapuneet rauhan maahan