Rautasormuksen sai vastineeksi lahjoittaessaan kultasormuksensa ilmapuolustuksen tarpeita varten. Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa oli seuraava kirjoitus.
”Kultasormukset isänmaalle
Täällä
kaukana kotoa tuumin yöllä päivystävänä upseerina isänmaan asiaa ja ehkä
alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen,
jolla on vasemman käden nimettömässä kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen
sormukseen, jonka saisi vastikkeeksi. Kultasormuksia saataisiin varmasti kokoon
kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen.
Reservin
vänrikki Jussi Lappi-Seppälä,”
Keräys käynnistettiin 02.04.1940. Sormuksia luovutettiin noin 315 000 kpl. Lisäksi annettiin 19 100 muita kultesineitä. Jopa 30 hävittäjäkonetta olisi saatu hankituksi kullalla. Kullan kohtalo selvisi syksyllä 1945, kun Suomi ajautui valuuttapulaan ja myi suurimman osan kullasta Ruotsalaisille ja kertoi rahoittavansa tärkeitä hankintoja kansanhuollolle, lähinnä viljaostoja.
Katson kättäni ja siellä tämä rautasormus muistuttaa menneestä ajasta. Äitini ja isäni olivat näitä luovuttajia. Isäni ei koskaan pitänyt sormusta sormessaan, mutta äitini oli luovuttanut vain toisen kultasormuksensa ja asetti rinnakkain nämä molemmat sormukset, niin rautaisen kuin kultaisen. Hän ei osannut ajatella kuinka siinä tulisi käymään. Tajutessaan kultasormuksen kohtalon hän poisti molemmat sekä rauta- että kultasormuksen sormestaan ja hylkäsi ne lipaston laatikkoon.
Löysin ne sieltä jo lapsuudenkodissa ollessani ja pyysin ne äidiltäni. Monta vuotta ne olivat unohduksissa muiden helyjeni joukossa. Omat sormukseni jouduin liikkeessä poistattamaan, kun sormeni nivelet paksuuntuivat ja sormukseni juuttuivat sinne.
Sormuksieni paikan on nyt saanut historiallinen rautasormus ja pikkurillissäni on kova kohtalon kokenut äitini kultainen vihkisormus, jota hän ei luovuttanut kihlasormuksen tapaan. Mitä on jäljellä vihkisormuksesta? Rautasormuksen kuluttama parin millin paksuinen rengas.
Sodan kohtalo on meille tuttu ja ehkä äitini sormuksen arvokin antoi murun jonkun nälkäisen leipään.
Reetta Väänänen
Kevät 2023