Sinulle Reetta

                                           

Muistelen aikaa nuoruudestamme ja ajattelin kertoa siitä miten koin sinut silloin. Jos joissakin tapauksissa sinun muistosi eroaa omastani ei se mielestäni ole vaarallista.

Niin kuin muistat kotikylässämme oli silloin jo asukkaita noin tuhat henkeä. Sinun kotisi oli pinta-alaltaan kylän suurin. Teillä parhaillaan oli noin kaksikymmentä henkeä asumassa. Talo josta ei koskaan käännytetty pois yösijaa pyytänyttä.

Sinä olit urheilija eli hiihtäjä ja suunnistaja niin kuin sisaresi Tuula ja Railakin. Te kolme olitte suunnistuksen maaotteluissakin jopa ulkomailla ja jokaisella on SM mitaleita. Urheilusi vähän häiritsi ystävyyttämme. Pyytäessäni sinua seuraani sunnuntaisin niin sinulla oli aina esteenä kisat jossakin päin maatamme.

Kotikylässämme sinä olit se joka pyydettiin tekemään sitä ja tätä. Muistan kuinka keräsit puut ja rahat, että vanha pariskunta sai uuden kodin häädön jälkeen. Sillä jos johonkin asiaan tarvittiin tekijää, niin osoite oli Hovin taloon eli sinulle. Olit reipas, rohkea ja ystävällinen kaikkia kohtaan.

Kun minulla oli vaikeaa kodissani, niin tiesin, että sinun viereltäsi löytäisin yösijan.

Niitä on kymmeniä öitä, jotka kodissasi vietin. Muistat varmaan tapahtumat, joista emme voi puhua. Jos nykyään jollekin lapselle tehdään siten, niin on sanomalehdissä isot jutut. Sinä ja sinun kotiväkesi olitte turvani. Tultuani kotiisi kysyit heti, että oletko saanut tänään ruokaa ja jos oli kieltävä vastaus, niin heti katettiin syötävää minulle pöytään.

Olen kuullut, että yksi poikakin on sanonut sisarelleen rakastaneensa Reettaa aina, mutta ethän sinä ollut kovin kiinnostunut pojista ennen kuin kohtasit erään Vuokatissa.

Luonteeltasi olet rohkea, avulias ja niin kuin mummosi sanoi: Reetta antaa vaikka paidan päältään, jos joku sitä pyytää.

 Ystäväsi Vellamo

 

JK

Lukiessani kirjettäsi tuli ihan paha mieli, että olenko nykyään käynyt sinua katsomassa palvelutalossa tarpeeksi usein. Olet nyt aika lähellä, mutta hankalan matkan takana.

Puolustaudun huonon liikkumiseni takia, mutta sitäkään ei voi syyksi lukea.



Reetta Väänänen

2022


Takaisin tarinoihin