Kerroit, että kun pysäköit auto pihassa lämmitystolppanne eteen, totesi miehesi sarkastisesti: Taaskaan et saanut parkkeerattua autoa suoraan.
Katsoit ympärillesi. Soraisella pihalla ei ollut merkittyjä
parkkiruutuja, vaan neljää auto- ja tolppariviä ohjasi rivien päässä oleva
aita. Sinun paikkasi oli kauimmaisena aidasta ja välillä oli harvakseltaan
kolme autoa, niiden keskinäisestä suoruudesta tai suoruudestaan aitaan nähden
ei voinut päätellä mitään. Edessä nokakkain oli yksi auto. Sen asema viereisen
auton suhteen oli hieman vino, mutta kumpi siis oli vinossa. Oma autosi oli
suorassa nokakkain olevan auton suhteen.
Ajoväylän toisella puolella muutaman metrin päässä olevan roskakatoksen
seinämä oli todennäköisesti yhdensuuntainen aidan kanssa. Talo oli vielä
kauempana, ehkä yhdensuuntainen aidan ja/tai roskakatoksen kanssa. Niiden
suhteen autosi mahdollista vinoutta oli mahdotonta ainakaan silmämääräisesti näin
läheltä verrata.
Jäit miettimään mitä mies mahtoi tarkoittaa. Minkä suhteen
autosi oli nyt ei-suorassa tai vinossa – mutkallahan ei kolaroimaton auto
kuitenkaan voinut olla. Mietit pitäisikö hakea suorakulma ja mittanauha.
Samassa muistit elämäsi ensimmäisen suhteellisuuspohdinnan,
vaikka suhteellisuussana ei vielä sanavarastoosi kuulunutkaan. Istuit isossa
posliiniammeessa, joka oli melkein puolillaan vettä. Päätit ottaa lisää vettä,
aina olkapäiden tasolle asti. Nousit laskemaan lisää vettä hanoista ja
huomasit, että olkapääsi nousivatkin paljon ammeen reunoja korkeammalle, etkä
voisikaan nostaa veden pintaa olkapäiden tasolle.
Ammeen reuna ja veden ominaisuudet pysyivät samoina, luonnonlakien
ja aineiden ominaisuuksien mukaisesti, mutta olkapääsi saattoivat olla eri
tasoilla ammeen reunojen suhteen. Asia syöpyi syvälle muistiisi – palatakseen
sieltä esille uudelleen ja uudelleen uusissa aika-avaruuksissa, tässä
parkkeeraustilanteessakin.
Meidän suhteemme kehittymisen suhteenhan tällä mahdollisella
pienellä auton vinoudella suhteessa johonkin vertailukohteeseen ei liene
juurikaan merkitystä, ajattelit ja läksit keittämään pullakahvit.
Sirpa Suntioinen
2024