Helteet tuntuivat ensin
helliviltä, mutta vähitellen ne muuttuivat piinaavaksi. Ilma on täyteläistä,
melkein käsin kosketeltavaa. Pihakoivu kärsii nestehukasta ja seisovasta ilmasta.
Jotain helpotusta koivulle tuo ilman kosteus ja nahkeiksi muuttuneet lehdet imevät
hanakasti helpotusta kasvustoonsa. Kaukaisuudesta kuuluu pahaenteistä jyrinää.
Vanunvuorenkadun kallion rakentamattomalla tontilla on täysi
sota. Puumiekoin ja omatekoisilla kivääreillä aseistautuneet Mölymäen
komppanian sotilaat rynnäköivät ja tekevät syöksyjä petäjän juurakon yli.
Sotilaat pitävät välillä taukoa.
He pistäytyvät serkkutyttöjen Lotta-kanttiinissa juomassa viinamarjamehua
ja haukkaamassa voilla päällystettyjä näkkileivän palasia.
Taistelussa haavoittuneet saavat asianmukaisen hoidon
sairaanhoitaja-lotilta. Äskeinen taistelutanner on muuttunut kenttäsairaalaksi.
Hoito on ilmeisen tepsivää koska sotilaat
ovat välittömästi valmiita uuteen rynnäkköön.
Taistelutantereelle on esteetön näkymä sukutalon ikkunoista.
Äidit tekevät kotonaan omia askareitaan ja aina välillä vilkaisevat ikkunasta
ulos. Kun leikin melske kuuluu, niin siitä tietää kaiken olevan kunnossa.
Talon vuokralainen Lauri, konkurssin tehnyt kultaseppä on
katsellut taistelua. Hän keksii kaikenlaista lasten ja omaksi viihdykkeekseen:
– Jotain noille vekaroille on ajankuluksi keksittävä, pähkäilee Lauri
naureskellen.
Sodassa jaetaan mitaleja! Lauri penkoo varastojaan ja löytää
sieltä pyöreitä messingin palasia. Niistä ei koskaan tullut teelusikan suuosia.
Kultaseppä poraa lätkiin reiät ja tekee kaiverruksen. Hän on taitava, onneksi ammattitaitoa
ei myyty huutokaupassa. Kätköistä löytyy
sopivaa nauhaa ja kasa mitaleja on valmiina jaettavaksi.
Lauri nimittää itsensä ylipäälliköksi. Hän laittaa
silinterihatun päähänsä ja pukee helteestä huolimatta mustan päällystakin
ylleen. Lapset huomaavat iloiten ystävänsä saapuvan taistelutantereelle, ja
arvaavat jotain kivaa olevan tiedossa:
– Minä, Mölymäen komppanian ylipäällikkö ilmoitan teille urheat
sotilaat ja lotat, että olette taistelleet sodan voitokkaasti. Olen tänään
solminut rauhan entisen vihollisen kanssa. Te olette nyt Vanunvuorenkadun
taistelun voittajia ja Sukkanauharitarikunnankunnan veteraaneja.
– Pittääkö meijän lopettoo, ihmettelee Pekka.
– Rauhanehtoihin kuuluu taisteluiden välitön lopettaminen.
Minulla on teille uusi tehtävä! Ensin kuitenkin jaan myöntämäni mitalit.
Lauri alkaa kiinnittää lasten rinnuksiin mitaleja sotilaallisin
menoin. Jokaisen lapsen kohdalla hän kättelee ja sanoo: – Urheudesta.
Kiitollisuudella. Sukkanauharitarikunta. Lapset katselevat iloiten
huomionosoituksia. Mitalit on jaettu ja Lauri antaa Mölymäenkomppanialle
hikeään pyyhkien uuden tehtävän:
– Otatte käyttöön Santa Maria laivan ja lähdette etsimään Amerikkaa ja siellä eläviä intiaaneja.
– Otatte käyttöön Santa Maria laivan ja lähdette etsimään Amerikkaa ja siellä eläviä intiaaneja.
Kenttäsairaala muuttuu hetkessä laivaksi ja Pekka vanhimpana
ryhtyy Kolumbukseksi. Ylipäällikkö
poistuu ansaitulle levolle.
Taivaanrantaan
nousee mustia pilviä ja alkaa jyristä. Äitien kuoro huutaa löytöretkeilijät
sisälle.
Keijo Karhunen