Kuljin New Yorkin kadulla vuonna 1989 ja halusin nähdä Wall Streetin ja pörssirakennuksen saadakseni kehuskella työkavereille. Matkalla koin toki World Trade Centerinkin, mutta erityisesti mieleeni jäi iäkkään, paikallisen amerikkalaisen sanat hänen kuultuaan, että olen suomalainen: ”Hyvä maa, maksanut kokonaan sotavelkansa”. Sellainen Suomi on, kasvattanut meidät demokratiaan, erottamaan totuuden ja valheen, isänmaallisiksi, vapaiksi, puolustamaan maataan, rukoilemaan, huolehtimaan heikommista, maksamaan velkansa, hoitamaan itse asiansa.
Maailma on muuttunut.
On tullut tarpeita tehdä valtioiden välisiä liittoja esimerkiksi
kaupankäynnin ja turvallisen puolustautumisen parantamiseksi. Täysin
yksimielisiä me kansalaiset emme ole olleet
EU:sta ja Natosta, mutta viimeisimmät
vuodet ovat herättäneet
jääkylmällä suihkulla kummastelemaan
sekä suurten valtioiden johtajavalintoja että nykyisten johtajien rajatonta
vallanhalua. Viimeisinkin epäilevä kansalainen on tullut vakuuttuneeksi
yhteyksien tarpeellisuudesta. Olemme
saaneet nauttia rauhasta ja kehittää Suomea kahdeksankymmentä vuotta,
kokonaisen ihmisiän. Katsomme nyt
toisiimme, ja kysymme kuin ruotsalaisessa tv-ohjelmassa: Minne ollaan matkalla? Vaikka
koemme nyt uhkaa, tiedämme, että maatamme johdetaan parhaalla mahdollisella
tavalla, tiedostaen ja hyvin valmistautuneena.
Mitä muut valtiot kansalaisineen ajattelevat Suomesta ja
suomalaisista? Suurin osa edes tietää olemassaolostamme, ja ne jotka
tietävät, pitävät meitä positiivisena kansana: sisu, sauna, tuhannet järvet, valkea
talvi, joulupukin kotimaa, muumi, Sibelius, Nurmi, Viren. Sitä paitsi olemme maailman onnellisin maa,
jälleen.
”Suomi on hyvä maa meille suomalaisille”, lausui kenraali
Adolf Ehrnrooth aikanaan. Omaa Suomi-kuvaani piirtää meitä ympäröivän
luontomme kauneus ja monimuotoisuus sekä
vuodenaikojen vaihteluiden uskomaton rikkaus. Taiteilijat ovat tuoneet syvän
suomalaisuutensa rakkautena isänmaata kohtaan niin kuvataiteessa,
kirjallisuudessa kuin musiikissa ja tanssissakin. Jopa iskelmämusiikista on radiossa valittu
kuulijoiden Suomi-suosikkeja, ja Jukka
Kuoppamäen ”Sininen ja valkoinen” on ollut kärjessä, samoin Kari Tapion ”Olen suomalainen”, vaikka
se onkin käännös italialaisesta musiikista.
Olin useita vuosia ”joka miehen ja naisen” lauluryhmässä. Vetäjämme oli musiikinopettaja ja esitimme pienissä tilaisuuksissa lauluja mm.
suomalaisuudesta. Päätösmusiikkina lauloimme
tunnettujen musiikintekijöiden, Kassu Halosen ja Vexi Salmen ”Maailma on
kaunis”.
”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja
tilaa unelmille, ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. On vapautta kuunnella metsän huminoita kun aamuinen aurinko kultaa kallioita, ja
elää elämäänsä… On vapautta valvoa
kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä. Ja elää elämäänsä… On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tuntea
tutkia omaa sisintänsä, ja elää elämäänsä…
On vapautta vaistota viesti suuremmasta ja olla kuin kaikua aina
jatkuvasta ja elää elämäänsä…”
Pirjo Willman
25.3.2025