Synttäriyllätys

                                          

Se oli kaunis kesäkuinen päivä koronavuonna 2021. Minulla oli syntymäpäivä, täytin pyöreät 70 vuotta. Pandemiarajoitukset olivat voimassa ja sen vuoksi juhlimaan oli kutsuttu vain ihan oma pieni perhe, tytär miehineen ja heidän kaksi somaa tytärtään, Vilja ja Pihla. Olin valmistautunut juhlaan monenlaisin herkuin ja itse odotin värikkäitä, pikkusormin piirrettyjä onnittelukortteja.

Odottelimme jo ovikellon soimista ja kirkkaita ääniä eteisen täydeltä. Silloin hälytti ukin puhelin. Mietin, että mahtaako olla kuokkavieraita tulossa onnittelukäynnille. Mutta tulikin ilmoitus ihan toisenlaisista kuokkavieraista. Kesämökkinaapurimme soitti, että sekä heille että meille oli murtauduttu. Poliisit olivat jo rikospaikalla ja miehenikin sai pyynnön saapua pikimmiten mökille. Eihän siinä tietenkään muu auttanut kuin lähteä viivyttelemättä ajamaan Maaningalle. Minä jäin odottelemaan juhlavieraita. Tuumin mielessäni, että pistämme kekkerit pystyyn joka tapauksessa ja säästämme ukille herkkuja jääkaappiin.

Kohta ovikello rimputtelikin iloisesti ja kun avasin oven, ensimmäinen kysymys oli: Missä ukki on? Kerroin, millaisen kutsun ukki oli saanut. Pikkuneidit menivät hiljaisiksi. Silmät suurenivat ihmetyksestä ja näin selvästi, miten ajatukset ja kysymykset surrasivat sievissä lettipäissä. Sitten aukesivat kysymysten padot. Onko ne rosvot vielä siellä? Onko niillä pyssyt? Mitä ne ovat varastaneet? Kun typykät saivat näihin akuutteihin kysymyksiin jonniinmoiset vastaukset, he juosta hilpaisivat juhlapöydän luo toteamaan, että herkkuja oli riittävästi ja tarpeeksi montaa sorttia. Sitten he saattoivatkin jo syventyä nukkekodin huonekalujen ja asukkaiden uuteen sijoitteluun.

Vävypoika kysyi, kuka oli huomannut murrot ja milloin? Onko mitään vihiä tihutyön tekijöistä? Toivottavasti eivät ole vieneet mitään kalliita työkaluja tai -koneita. On hyvä, että poliisit ovat tulleet paikalle tutkimaan jälkiä. On toivoa, että rikos ja sen tekijä tai tekijät saadaan selville ja vastaamaan tekosistaan.

Tyttäreni Elisa harmitteli, että meille on aiheutettu ylimääräistä huolta ja työtä. Kamala sotku tietysti joka paikassa. Toivottavasti teille ei jää mitään pysyviä pelkoja, niinkin voi joskus käydä. Pitikin sattua just sinun syntymäpäivänä! Mutta älä äiti ole moksiskaan, nyt pistetään kekkerit käyntiin ja yritetään säästää jotain herkkuja ukillekin, joka tosin saattaa viipyä mökillä tovin aikaa. Tytöt typykäiset!  Kuka tahtoo herkkuja?


Riitta Kärkkäinen
1.11.22

 

Takaisin tarinoihin