Syksyn lapsena rakastan sinussa puiden purppuraa väriä.
Vesilätäköitä, joihin upotan jalkani veden roiskutukseen. Miksi mikään ei tunnu
nyt miltään? Olenko tulossa mökkihöperöksi? En ole, vaan toisenlaiset asiat
painavat mieltäni.
Olen juuri saanut päätökseen vaikean asian. Mieheni
lopullisesta olinpaikasta tuli päätös, joka tyydytti meitä. Ensimmäinen
tarjottu paikka oli kovin alaarvoinen. Kuinka nykyisessä yhteiskunnassa voikin
sellainen olla. Puhutaan vanhusten hoidosta paljonkin, mutta he ovat yhteiskunnan
jätteitä. Näin voin kokeneena sanoa.
Ihana lopullisen sijoituksen odotuspaikka oli meillä
Puijonlaakson palvelukeskus. Siellä potilasta kohdeltiin erittäin hyvin. Näin
voin sanoa, kun seurasin päivittäin heidän toimintaansa. Mieheni etsi minua
aamusta alkaen. Pyöritti tuolin renkaita käsillään ja kyseli:”Onko Reettaa
näkynyt?” Kohdatessamme otti kädestäni kiinni ja itki. Joskus nosti kättäni ja
suuteli sitä . Kysyin:”Miksi sinä itket?” Harvoin mitään siihen sanoi, mutta
joskus alkoi selostamaan kuinka yksinäinen hän on ja hänellä ei ole muita joita
odottaa kuin minä.
Aurinkoisina päivinä kiersimme Sammakkolammen ympäri.
Istuimme penkillä ja ihailimme Puijonlaakson kauneutta. Päivittäin hän kyseli
tuomisia ja niitähän minulla oli. Banaani oli hänen mukaansa sellainen hedelmä,
joka edisti hyvää kuntoa. Joskus
totesi:”Jos et jaksa työntää, niin minä tulen työtämään ja sinä saat istua
tuolissa.” Tuttavia tuli etenkin koiran kuljettajista ja olihan siellä vaunuissa
pikkuinen Frans.
Ilon pilkahduksiakin sattui. Elokuussa mies kosi minua
kysyen:”Voitasko me mennä naimisiin?” Vaikea oli olla hymyilemättä, sillä
kuusikymmentä vuottahan me on yhdessä taivallettu.
Viikolla oli kovin mietteliäs ja kysyi minulta:” Onko
sinulla jo se mies?” Katsoin ihmeissäni ja mietin mitä hän tarkoittaa. Tajusin
asian laidan hänen sanoessaan:”Älä ota huonoa, vaan tutki ensin tarkkaan.”
Hoitajien kohtaloa hän on myös mietiskellyt ja todennut:”Nämä naiset ovat
kaikki varmaankin vanhojapiikoja, sillä täällähän he ovat vain nähneet
tälläisiä huonoja ukkoja.”