Taksin katolla vilkkuu

On varhainen alkukevään aamu vuonna 1991. Painan hiljaa kotioven takanani kiinni. Mieheni ja kolme lastamme jäävät nukkumaan. Kädessäni on painava, musta asiakirjasalkku, olallani heiluu käsilaukku. Minulla on tänään istuntopäivä Varkauden käräjäoikeudessa. Kävelen rauhallisesti Luotsitie 15 kääntöpaikalle. Olen jo edellisenä iltana tilannut taksin hakemaan minut. Linja-autoalan lakko on pysäyttänyt lähes kaiken bussiliikenteen, jonka varassa olen.

Taksia ei vielä näy. Lasken asiakirjasalkun maahan. Vilkaisen kädessäni olevaa rannekelloa: 6.45. Taksi tulee varmaan ihan pian. Kuulostelen vähäisiä liikenteen ääniä. Yksi henkilöauto ajaa ohitseni. Yhdenkään lähestyvän auton ääntä ei kuulu. Aika rientää. Taksi, taksi hoen itsekseni.

 Minulla ei ole matkapuhelinta. En voi lähteä takaisiin kotiin soittamaan taksin perään, koska se saattaisi tulla sillä välin. Vilkaisen taas kädessäni olevaa rannekelloa: 6:50. Minun on ehdottomasti päästävä linja-autoasemalta kello seitsemän Varkauteen lähtevään bussiin, koska olen istunnon puheenjohtaja.

Lähden hermostuneena juoksemaan Luotsitietä pitkin kohti vilkkaammin liikennöityä Kellolahdentietä. Juostuani pari sataa metriä huomaan erään talon pihassa taksin katolla vilkkuvan aamun valopilkun. Pinkaisen taksin luo, koputan oveen. Kuljettaja vaikuttaa hämmästyneeltä. Tiedustelen, onko taksi nimelläni tilattu. Taksikuski murahtaa myöntävästi. Kuskissa ei ole vähääkään savolaista lupsakkuutta. Työnnyn auton takaistuimelle. Pyydän taksikuskia lähtemään heti liikkeelle. Kysyn miksi hän ei ollut tullut sinne, minne oli tilattu. Hän sanoo tulleensa tilattuun osoitteeseen. Näen kuitenkin, että auton näyttöön on merkitty tilatuksi osoitteeksi Luotsitie 15, eikä 5, jossa hän odotti minua.  

Pyydän häntä ajamaan linja-autoasemalle. Ajomatkan aikana käymme yhdessä läpi vaihtoehtoja sen varalle, että emme ennätä ajoissa linja-autoasemalle; ajetaan KYS:n pysäkille tai bussin perässä Leppävirtaa kohti. Vilkaisen kädessäni olevaa rannekelloa: 6.55.

Taksi kurvaa linja-autoasemalle, jonka laiturilla viisi seisoo vielä Varkauteen lähtevä bussi. Taksikuski ajaa bussin keulan eteen. Maksan kyytini hätäisesti ja hyppään taksin kyydistä. Linja-autonkuljettaja avaa minulle oven ja kiipeän bussiin. Istahdan etupenkkiin. Huokaisen syvään. Vilkaisen kädessäni olevaa rannekelloa: 6.59.


Helena Lindgren
10.10.2023


 Takaisin tarinoihin