rauha syyskirpeässä
metsässä
ei itikoita ei itikoita
ei hirvikärpäsiä ei hirvikärpäsiä
ei ötököitä
paljastan salaisuuden
lapselle
sammaleisen kiven
kainalossa
suppilovahveroita
tuolla yksi toinen kolmas
ja neljäs
vielä pari pientä
mitä polun mutkassa
männyn juurella
mummo, älä tallaa
suppiksia saappaillasi
metsä täyttää
hetkessä korimme
vedämme kohmeiset kätemme
taskuun
nostamme katseemme vahveroiden
jaloista
karhu teroittanut
kynsiä
repinyt avohaavoja
männyn kylkeen
samoilla apajilla
talviravintoa etsimässä
viemme saalimme
ripeästi talteen
Kaarina
Kemppinen