Pitäisiköhän
alkaa uusi paasto? Komedia-, tragedia- ja farssipaasto. Tarkoitan menoa Ison Britannian
parlamentissa. Itsensä parlamentarismin ja demokratian synnyinmaassa.
Kuten tiedämme, kaikki alkoi siitä kun David Cameron päästi suustaan sammakon vaalitaistelun tiimellyksessä.
Konservatiivit saivat loistavaan vaalivoittoon, Cameron pääministerin pestin ja
kansa luuli tietävänsä mitä teki kun lapun uurnaan laski.
Eipä tiennyt kansa! Kohta se oli ällikällä
lyöty ja kuiskaili toisilleen: – Eihän tässä näin pitänyt käydä!
Cameron virvelöi tonnikalaa ja sai kiisken koukkuun.
Virka meni. Haitanneeko tuo! Tuli brexit! Nyt Matti katselee himoiten brittien
kukkaroita ja kansa hamstraa vessapaperia. Kansainvälisten yritysten muutonkuormat
porhaltavat kiihtyvällä tahdilla kanaalin alittavaa tunnelia pitkin. Tämähän
alkaa muistuttaa Normandian maihinnousua
Pääministerin virka-asuntoon muutti nainen,
papin tyttö Theresa May. Toisaalta taisivat yöpymiset uudessa asunnossa jäädä
kovin vähäisiksi. Enemmän aikaa kului ilmassa ja Brysselin hotelleissa.
Välillä pääministeri pistäytyy parlamentin
alahuoneessa kertoilemassa mitä Brysselin poikien kanssa on puhuttu. Savon
sydänmailla seurataan henkeä pidätellen kun puhemies John Bercow joutuu
jatkuvasti korottamaan ääntään ja huutamaan kuuroille korville: – Järjestystä,
järjestystä, järjestystä.
Sitten äänestetään ja meteli on korvia
huumaava. Tulee mieleen Hirvaskankaan keisarikunta jossa keisari kauppaa
kuparista kahvipannua nimmareilla varustettuna. Kovapäistä porukkaa tuntuvat
nämä britit olevan. Pietari sentään uskoi kukon laulettua, että hän on kolmasti
kieltänyt Jeesuksen. Britit taitavat äänestää samasta sopimuksesta neljännen
kerran. Mikäli vanhoihin merkkeihin on uskominen, niin taas tulee Maylle pakit.
Brittien kansalliskirjailija William Shakespeare kirjoitti näytelmän
Kuinka äkäpussi kesytetään, mutta tuskin edes hänen mielikuvituksensa olisi
riittänyt yhtä hauskaan komediaan mitä paraillaan alahuoneessa näytellään.
Valitettavasti telkkari ei näytä kuvia ylähuoneesta. Olisi mukava nähdä miten
hulvatton meno siellä on.
Nyt olen
päättänyt aloittaa brexit-paaston. En katso brexittiä käsitteleviä telkkariohjelmia
ja ohitan lukematta aihetta käsittelevät lehtien sivut. Taitaa olla vaikeaa,
mutta ajatuskin paastosta kuulemma kelpaa.
Jatkan joskus
viisikymmenluvulla alkanutta paastoa Puijosta. Kuinkahan monta suunnitelmaa
Puijon kehittämiseksi on tehty? Kaikki ne ovat kaatuneet mikä mihinkin
liito-oravan papanaan tai harvinaiseen sieneen. En mene yhteenkään tilaisuuteen
jossa käsitellään Puijon kehittämistä. Tulee vain kiukkuinen olo koska meno on
kuin brittien alahuoneessa konsanaan.
Keijo Karhunen