Tontun tehtävä

Kivet huutavat ja hyppivät toisiaan vasten,

ne kilpailevat siitä, kuka on kuumin, kuka muuttuu punaisimmaksi.

Halot rätisevät vihaisesti ja kuumentavat kiviä,

ympärillä salaperäinen loimotus.

 

Savu kiemurtelee kuin notkea nuori nainen,

kiipeää lauteille ja tunkeutuu pienestä räppänästä ulos.

Savukiehkurat rallattavat mennessään, lentävät kuusien ja koivujen yli taivaaseen. 

Pienet kipinät morsettavat kylän uutisia.

 

Mies tulee nöyrästi kumartaen sisälle, käy polvilleen lattialle, tarjoaa ravintoa tulelle.

Tuli tanssii pirun polkkaa, kertoo vahingossa salaisuuksia, jotka on luvannut pitää 

omana tietonaan.

 

Lauteiden alla kyyröttää saunatonttu, hytisee vilusta, kun ei vielä voi kiivetä ylös.

Mies huomaa tontun aran liikkeen, vetäytyy varovaisesti selkä edellä ulkoilmaan. Pyytää anteeksi, 
 
ei ollut tarkoitus häiritä.

 

Tuli ja varjot tanssivat huminan tahtiin.

 

Ylälaude ilmoittaa, että sauna on valmis siintymään. Räppänä sanoo sulkeutuvansa. Ajallaan tonttu suoristaa selkänsä, hengittää syvään, pyytää räppänää aukeamaan. On oikea hetki heittää häkälöylyt. 

 

Mies ja nainen astuvat nöyrinä aatamina ja eevana hämärään saunavanhukseen. 

 

Lämpö kuorii ihmiset. Kiuaskivetkin tietävät, että ihminen uudistuu lämmössä, saunavasta antaa uutta voimaa, kirkas vesi lahjoittaa rauhan.

 

Tonttu suojelee saunan voimaa, poistaa kiireen, kerää reppuunsa rauhaa. Vaalii salaperäisyyttä, puolustaa satuja, huoltaa ihmisen ruumiin, mielen ja sielun. Kiuas hyräilee ja seinähirret kuiskaavat tontulle kiitoksen. Sauna ja tonttu saavat levätä.

 

Nokisen ikkunan pintaan ilmestyy viesti:

 

                  Rauhallista yötä

 

                  kauniita unia

                

Raili Miettinen
15.2.2022

 

Takaisin tarinoihin