”avaapa nyt suusi, niin syödään”
ne eivät ymmärrä
että kaikki on menettänyt makunsa
en jaksa sulattaa tätä uutta
vanha maistui niin hyvältä
pelkään huomista
mitä se tuo tullessaan
en jaksa sopeutua
pakenen menneisyyteen
muistot lohduttavat
puhuttelevat minua lempeästi
siirryn unimaailmaan
siellä olen taas kokonainen
ihminen
joku
herään, olen läpimärkä
Marketta Isotalo