Venetsia
Gondoli lipuu hiljalleen kanavaa alas. Soutajan
työntösauvasta lähtee vain vaimea vesipisaroiden ääni. Vuosisatoja vanhat
palazzot reunustavat kanaalia. Niiden rautaristikkoiset ikkunat ovat nähneet
sotia, kahakoita, karnevaalijuhlintaa ja salamurhaajien vaivihkaista
hiiviskelyä. Julkisivujen rappeutunut maali kertoo muinaisten ruhtinassukujen
varallisuudesta ja loistosta. Maisema on idylli.
Kondoli pysähtyy vanhalle kaariovelle. Ovi avautuu kirskuen,
kun suuri rauta-avain vääntyy lukossa. Nousemme gondolista ja astumme sisään
hämärään varastoon. Laskeudumme vanhoja portaita alas veden pinnan alapuolelle-
Kun silmät tottuvat pimeään, näemme röykkiöittäin torilla myytäviä tavoita:
taitavasti vesitettyjä soittorasioita, karnevaalinaamioita, Muranon lasitehtaan
tuotteita. Kaikkea peittää paksu pölykerros ja lattia on tahmainen vuosisatojen
aikana syntyneistä tulvista. Gondolieri ottaa mukaansa valitsemani soittorasian
ja nousemme portaat takaisin ylös kirkkaaseen päivän valoon.
Istahdamme gondoliin ja matka jatkuu pitkin kauniita
kanavia. Jotain on kuitenkin muuttunut, idylliin on tullut särö. Olemme
päässeet kurkistamaan julkisivun takana olevaan synkkään kellariin. Huomaan,
että puserooni on tarttunut hämähäkin seittejä.
Ovi
kuuluu vaimea vesipisaroiden ääni
reunoilla vanhat palazzot
rautaristikkoiset ikkunat
tuijottavat sokeasti historiaan
muinaisten mahtisukujen loisto
luo idyllin
gondoli pysähtyy kaariovelle
rauta-avain kirskuu lukossa
portaat johdattavat alas hämärään
tahmaisella lattialla
seisovat mielihyvää tuottavien
myyntitavaroiden röykkiöt
otan soittorasian
gondoli odottaa päivänvalossa
matka jatkuu alas kanaalia -
jokin on muuttunut:
olen kurkistanut kellariin
kauniin julkisivun taakse
vaatteissani on hämähäkinseittejä
eine kleine nachtmusik
Marketta
Isotalo
25.10.2024