Monesti matkalta palatessa tuntuu, että kotiin pitää päästä nopeasti, eikä tule paljon hankittua matkamuistoja. Kroatian matkaltani olen kuitenkin tuonut kipsisen noin kaksikymmentäsenttiä korkean lintupatsaan. Se on nimeltään Vuokovarin kyyhky. Se on valkoinen uhmakkaannäköinen lintu. Ei se ole se kyyhky, jota on perinteisesti kuvattu oliivinoksa suussaan rauhan symbolina. Eihän se Balkanin elämä ole rauhallista ollutkaan.
Olen aina ollut kiinnostunut historiasta. Siksi tämän linnun alkuperäismallin historian selvittäminen on kiehtonut minua. Se on löytynyt nykyisen Kroatian alueelta viiden kilometrin päästä nykyisestä Vukovarin kaupungista Vucedolin arkeologiselta kaivausalueelta vuonna 1938. Se on tunnetuin löytö Vucedolin kulttuurista, joka oli maanviljelijöiden, karjankasvattajien, metsästäjien ja kuparin työstäjien kultaista aikaa 3000 ja 2200 ennen ajanlaskumme alkua. Linnun on tulkittu kuvaavan kesytettyä kyyhkyä, jonka uhmakas asento kuvaa puolustautumista hyökkääjiä vastaan.
Balkanin niemimaan asukkaat ovat lähtöisin monista eri kansallisuuksista. Illyyrialaiset rakensivat paikalle kukkulalinnoituksia noin vuonna 1000 ennen ajanlaskumme alkua. Kreikkalaiset perustivat kauppasiirtokuntia Adrianmeren rannikolle. Keltit tunkeutuivat alueelle pohjoisesta. Illyyrialaiset pyysivät Roomalta sotilaallista apua kreikkalaisten kukistamiseksi. Mutta roomalaiset tunkeutuivat Illyyriaan ja kaatoivat viimeisen illyyrialaishallitsijan ja perustivat alueelle roomalaisen provinssin. Sen hallinnollinen keskus oli Solonan kaupunki lähellä nykyistä Splitin kaupunkia. Siellä voi yhä vielä ihailla roomalaisasutuksen raunioita kaivausalueella. Slaavit saapuivat 500-600-luvuilla Adrianmeren rannikolle ja sisämaahan. Frankit valtasivat alueen 700-luvun lopulla. Sen jälkeen valtaa pitivät välillä Unkari ja välillä osmannit. Eri kansallisuuksien ja uskontojen sekamelskaa Balkanilla on Nobel-kirjailija Ivo Andric kuvannut ansiokkaasti kirjassaan Drina-joen silta. Siinä kuvataan elämää Visegradissa Bosnian ja Serbian rajalla.
Toisen maailmansodan julmuuksista vastasi pääasiassa kroatialainen utasa-järjestö. Josip Broz Tito onnistui kuitenkin nousemaan sodan jälkeen perustetun Jugoslavian liittotasavallan johtoon ja hallitsemaan eri kansallisuuksista ja uskonnoista koostunutta valtiota kuolemaansa saakka.
Titon kuoltua 1980 Jugoslavia jäi sekavaan tilaan. Etnisten ryhmittymien välinen epäluottamus ja serbien kansallistunne kasvoivat. Kroatia julistautui itsenäiseksi v.1991. Vukovarin kyyhkystä tuli kroatialaisille heidän identieettiään kuvaava symboli. Myös Krajinan serbitasavalta julistautui itsenäiseksi samana vuonna. Jugoslavian liittotasavallan armeija kääntyi kuitenkin vastustamaan Kroatian itsenäisyyttä ja piiritti Vukovarin kaupungin. Lähes 2000 kroatialaista surmattiin ja heitettiin joukkohautaan.
Serbien johtama liittoarmeija ryhtyi tyhjentämään väkivaltaisesti muitakin etnisiä ryhmiä muualtakin valtaamiltaan alueilta Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa. Joukot syyllistyivät etniseksi puhdistukseksi luokitelluissa joukkokarkotuksissa lukuisiin sotarikoksiin kuten murhiin, kidutuksiin, polttoihin ja ryöstöihin. Bosnian sodan kuuluisa vaihe Sarajevon piiritys kesti 1425 päivää. joiden aikana serbiarmeija yritti valloittaa Sarajevon ja katkaisi kaupungilta veden-, sähkön- ja lämmönsaannin. Sota vaikuttaa eri kansallisuuksien väliseltä sekavalta vyyhdiltä. Muslimit ja kroatit tekivät aluksi yhteistyötä kukistaakseen serbit, mutta pian äärinationalistiset kroatit aloittivat sodan myös muslimeja vastaan. Myöhemmin muslimit ja kroatit pääsivät sovintoon ja taistelivat yhdessä kukistaakseen serbit.
Etnonationalismi nousi myös muilla Jugoslaviasta eroon pyrkivillä alueilla, joten myös muut osapuolet alkoivat pian tehdä omia etnisiä puhdistuksiaan. Esimerkiksi kroaatit pyrkivät etnisillä puhdistuksilla Bosnian sodassa Suur-Kroatian luomiseen. Mostarin v. 1557 rakennettu kivisilta Bosnia-Herzegovinassa yhdisti eri puolilla Neretva-jokea asuneet eri etniset kansanryhmät. Kroaattien joukot katkaisivat tuon yhteyden tuhoamalla sillan v. 1993. Tämä tuhosi rauhanomaisen yhteiselon muslimiuskoisten bosniakkien kanssa.
Matkaillessa Kroatiassa ja muissa entisen Jugoslavian maissa monissa paikoissa voi yhä vielä nähdä sodan jälkiä. Mostarin silta jälleenrakennettiin sodan jälkeen Maailmanpankin, UNESCOn ja useiden eri maiden rahoituksen avulla. Se maksoi noin 15 miljoonaa euroa. Kroatiasta tuli virallisesti Nato-maa 2009 ja EU;n jäsenmaa v.2013. Vukovarin kyyhky on kuvattuna myös Kroatian kunan setelissä, joka oli virallinen valuutta viime vuodenvaihteeseen, jolloin Kroatia liittyi euroalueeseen, Matkailumainos lupaa: Kroatiassa on kaikkea, mitä monipuoliselta lomalta voi odottaa: ihania rantoja ja kristallinkirkasta vettä, hyvää ruokaa, mielenkiintoista historiaa ja paljon aurinkoa. Mutta sodan jäljet eivät häviä ihmisten mielistä ja asenteista muutamassa sukupolvessa.
Sisko Rutanen12.3.2023